Juha-Matti Hämäläinen Ajatellaan ihan itse.

Ammattiliittojen heikkous Suomessa

  • Järjestövoimaa, joka toimii - IG Metall Saksassa
    Järjestövoimaa, joka toimii - IG Metall Saksassa
Meillä on mediassa säännöllisesti puhuttu sosiaalidemokraattien heikosta vaikutusvallasta. Samoin ammattiliittojen ajan moni katsoo menneen jo ohi. Jokainen työntekijä saa pärjätä omillaan, sopia työehtonsa työnantajan kanssa suoraan. Saksassa on tilanne toinen. Maan voimakkain työntekijäliitto IG Metall istuu yhtiöiden johtoryhmissä ja hallituksissa. Se määrittelee miten yritys kohtelee työvoimaa ja miten toimitaan poispotkittavien kanssa. Liitto vaikuttaa ikääntyneiden työntekijöiden kohteluun poistaen ikärasismia taloudellisilla seuraamuksilla. Mikään valta Saksassa ei uskalla juosta suurten ammattiliittojen yli. Liitot ovat myös vastuullisia yritystoiminnan sujumisesta. Liittojen kautta työnantajat saavat läpi kohtuullisia ja selvästi välttämättömiä myönnytyksiä, joita joudutaan tekemään työntekijäpuolella. Muistan kun Saksasta lähtiessä työnantaja jätti maksamatta viisinumeroisen kulukorvauksen minulle jo maksetun kuusinumeroisen lisäksi. Soitin liittoon ja rahat olivat tililläni neljän päivän kuluttua Milloin Suomessa liitot ryhdistäytyvät. Milloin liittoon kannattaa kuulua niin, että asia selvä tyhmemmällekin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Liittojen tulisi olla se Jumalasta seuraava ?

Britanniassa kovasti vasemmistolainen ay-liike ja Labour-puolue sai maan liki selvitystilaan ja IMF:n syliin v. 1979 mennessä.

Katastrofin jälkeen vallankumouksellisesta Labourista tuli maltillinen keskusta-vasemmistolainen puolue ja ay-liikkeelle asetettiin uudet rajat parlamnetin ulkopuolelle.

Saksakin oli ongelmissaan vielä 2000-luvun alkuvuosia Euroopan sairaana miehenä.

Katsoin juuri Netfixistä dokumenttia Saksan keskitysleireistä ja päädyin johtopäätökseeen, että kaikenlasta ne saksalaiset osaavat pää pystyssä tehdä.

Juha Hämäläinen

Näin juuri. Liitot edustavat massojen etuja ja yritysjohto erittäin harvojen etua. Kyse on asiasta, jota ei meillä juuri kukaan lammas tajua, mutta älynkäyttöön tottunut saksalainen kylläkin.

Poliitikoilla ei ole koskaan ollut valtaa yrityselämään. Ammattiliitot hoitavat tätä tonttia poliitikkojen sijaan Saksassa.

Suomessa harvainvalta määräilee koko maata yhdestä Kokoomuksesta ja Etelärannasta. He ajavat vain omia etujaan eikä vastapainoa löydy meidän lammaslaumasta.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Nyt päättyneissä Saksan hallitusneuvotteluissa sovittiin hankkeesta saada hoitoalalle kattavat työehtosopimukset.Syynä alihakeutuminen alalle.Halutaanko Suomessa edelleen poistaa yleissitovat työehtosopimukset?

Juha Hämäläinen

Saksassa tarvitaan vuoteen 2030 mennessä noin 500.000 uutta vanhusten hoitajaa. Tästä uutisoi viikolla Der Spiegel.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Ei haluta luopua yleissitovista palkkasopimuksista. Se on tullut selväksi. EK:n pikkudirikat rakastavat ay-liittopomoja liikaa. Heitähän voi pitää melkeinpä perheenjäseninään.

Mihin tarvitaan EK:ta enää, jos ay-liitot ajetaan alas? Jos EK ajetaan alas, mikä taho silloin rahoittaa kokoomuksen vaalikampanjat?

Fakta nyt vaan on, että eurosta tai yleissitovista palkkasopimuksista on luovuttava, jos vientiä halutaan harjoittaa muulloinkin kuin suurtyöttömyyden vallitessa. Palkkajoustot on pakko mahdollistaa, jos Suomi haikailee Saksan menestystä. Vain riittävän korkealla työllisyysasteella palkkataso alkaa joustamaan ylöspäin työntekijöiden palkkavaatimusten kasvaessa. Siihen pitäisi pyrkiä.

Kyllä minulle yleissitovat työehtosopimukset muutoin kelpaavat. Niissä ehdoissa ja edunvalvonnassa ei mitään vikaa ole. Ainakaan tällä hetkellä.

Juha Hämäläinen

Jo tuossa selitin, ettei palkkajoustoilla ole yhtikäs mitään merkitystö Suomen vientiteollisuuden menestykselle.

Ongelmamme johtuvat siitä, että tuotamme niin vähän haluttavia laatutuotteita. Ilman niitä ei menesty, vaikka tiputamme palkat puoleen. Tämä pitää alkaa tajuta.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #6

Onhan siinä sekin, mutta ei Suomessa voida kehittää sen parempia laatutuotteita kuin muu maailma yhteensä. Jos halutaan työllistää koko väestö, on ensin myytävä niitä huonompia sillä hinnalla kuin kaupaksi menevät.

Ay-pomot eivät tajua kotimaisen palvelusektorin aiheuttavan myös palkkakuluja vientisektorille. Sellaiset alat kuin kuljetus, kiinteistönhoito, ym. ym.

On työntekijöistä kiinni, kuinka hyviä laatutuotteita he kehittävät. Miksi ay-pomot pallottelevat vastuunsa tästä kokonaan muiden harteille.

Ostovoima määräytyy siten, että ansioita verrataan kotimaiseen kustannustason kehitykseen, eikä siihen mikä on Saksalaisten ostovoima maailmanmarkkinoilla. Kotimaiset yritykset kilpailevat kustannustasonsa alas sitä mukaan, kuin heidän palkkakustannuksensa laskevat. Suhteellisesti kaikki siis säilyttävät ostovoimansa ennallaan. Vain Mersut kallistuvat ja taulutelkkari kallistuus 2-3 prosenttia, mutta sekin halventuu yleisen hintatason laskiessa kotimaassa ja ulkomailla yleisen teknisen kehityksen mukana.

Tuo on se mekanismi. Kotimainen tuotanto menee silloin kaupaksi ulkomailla. Siitä seuraa eurojen palautus maailmalta Suomeen. Se lisää kulutuskysyntää kotimaassa. Uusia työpaikkoja syntyy kotimaan palvelumarkkinoille ja vientisektorilla.

Edellisen tajuamisen pitäisi kertoa sen, että on työntekijöiden vastuulla huolehtia riittävän suuresta vientisektorista, koska meidän hyvinvointi (julkisen sektorin palvelut ja etuudet) rahoitetaan vientituloilla. Mitä suurempi työttömyys ja muu menorasitus, sitä enemmän leikataan etuuksia ja palveluita. Julkisten palvelujen ja etuuksien leikkaus on työntekijöiden aiheuttama seuraus, eikä ilkeästä hallituksesta johtuvaa. Työntekijät ne laadukkaat tuotteet kehittävät ja määräävät sen kustannuksen millä laadukkaat tuotteet aikaan saadaan.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #12

Niin mutta kun niitä haluttavia vientituotteita ei ole. Tuotteen hinta on yksi hailea, jollei tuotetta ole tai se ei kiinnosta ketään.

Vientihommissa olen oppinut, ettei suomalainen pärjää kuin myymällä muita parempia tuotteita. Me emme ole samanlaisen tekijöinä koskaan riittävän halpoja meidän yhteiskuntarakenteella, jossa kaikista pidetään huolta maksoi mitä maksoi.

Voimme pärjätä vain kovakatteisten tuotteiden kaupalla.

Käyttäjän JanTheon kuva
Jan Theon

Suomessa suhde käteen jäävän palkan osuus vs työnantajan maksaman palkan potti sivukuluineen on nähtävästi yksi kovimmista koko EU:ssa. Kun tähän yhdistetään hyvin heikko ostovoima eurolla Suomessa, voi toki ymmärtää palkansaajan kiukkuisuuden. Vika on oikeastaan siis valtion viemässä osuudessa joka pitäisi päästää kiertoon palkansaajan pussissa eikä siirtää sitä eläkeyhtiöiden kassaan.

Toinen asia on suomalaisten tuotteiden kilpailukyky. Aasiasta tuodut tuotteet pesevät hinnallaan, mutta laadussakaan suomalainen tuote ei meinaa pärjätä monesti. "Suosi suomalaista" on varmaan yksi suurimmista karhunpalveluksista sillä silloin tuottajan ei ole tarvetta kehittää kilpailukykyä laadulla kun kauppa käy muutenkin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Maailma on ihmeellinen. Suomen kokonaispalkkasumma on kasvanut n. 17 miljardia euroa suuremmaksi, kuin mitä se oli n. 2007, mutta talous ei sen senttiäkään !

Saksassa kokonaispalkkasumma on kasvanut v. 2007 jälkeen 166 miljardilla eurolla, mutta maan talouskin on kasvanut 745 miljardilla eurolla.

Saksassa julkisen sektorin palkat ovat n, 16 % kaikista palkoista. Suomessa taas puolestaan tämä on 29,4 % kaikista maksetuista palkoista. Karkeasti sanoen, joka kolmas palkkaeuro maksetaan Suomessa julkisella sektorilla, joka on tänä päivänä Euroopan ennätys ja sosialismin 1. palkintosija Suomelle.

Saksalla on kyllä varaa palkata uusia hoitajia, mutta Suomella ei.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Noin tarkoilla luvuilla voisi lähde olla paikallaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

EKP.

Löytyy netistä hakusanalla ameco .

Juha Hämäläinen

Hyviä havaintoja. Ikävä kyllä juuri näin on.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Huoltosuhdeongelma on tulevaisuudessa ikävä kyllä Suomessa paljon pahempi, kuin mitä se voisi Saksassa edes olla. Suomi ja Kreikka taitavat olla tässä asiassa EU-maista kaikkein hankalimmissa asemissa

Juha Hämäläinen

Niin ollaan tosi liemessä. Älykkäät poliitikkomme laskevat lisää huollettavia maahan. Nuo muuttovirrat vasta aluillaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset