Juha-Matti Hämäläinen Ajatellaan ihan itse.

Pois kortistosta - töihin Saksaan

  • Saksassa on muutakin kuin halpaa pilsneriä.
    Saksassa on muutakin kuin halpaa pilsneriä.
Kehotan kynnelle kykeneviä työttömiä, pätkätyöläisiä ja 10€ tuntipalkkaisia hakemaan töitä Saksasta. Koska oma valtiojohtomme ja yritysmaailmamme on täysin kyvytön pitämään huolta ihmisten työllisyydestä, kannattaa nostaa kytkintä ja mennä maahan, jossa johtokin on tehtäviensä tasalla ja töitä löytyy joka lähtöön. Tuore tieto kertoo, että Saksassa tarvitaan akuutisti lisää 100.000 eritasoista hoitajaa, 55.000 ict-ammattilaista, 41.000 kokkia ja tarjoilijaa, 10.000 poliisia ja 15.000 oppisopimuspaikkaa on avoinna jatkuvasti. Lisäksi oppilaitoksista löytyy valtavasti paikkoja, joihin pääsee tavallisellakin todistuksella. Nämä nyt olivat vain esimerkki tarjonnasta. Korkeakoulutettuja tarvitaan vieläkin enemmän. Hyvää matkaa töiden hakuun ja loppu sohvassa makaamiselle ja sentin venytykselle. Elämä on lisäksi selvästi halvempaa Saksassa kuin Suomessa; asunnot, vuokrat, ruoka, ravintolat, kahvilat, verot, ulkomaanmatkat, palvelut kuten parturit ja kampaajat ja autoilu erityisesti. Terveydenhoito parempi kuin Suomessa. Ja baanalla saa ajaa vaikka 300km/h+, jos huvittaa eikä yksikään piipaa-auto eikä pasterstein ole piipittämässä ja sakottamassa. Alpeille pääsee hiihtämään ympäri vuoden ja Välimerelle rantakahvilaan muutamassa tunnissa. Kun asuin Saksassa ennen eläkkeelle jäämistä kävin kerran kuussa Välimeren maissa. PS. Saksassa ansaitun eläkkeen voi jopa aikanaan saada, Suomen eläkkeistä ei enää varmuutta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (53 kommenttia)

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Hyvä ja ajankohtainen kirjoitus. Kiitos.

Toivottavasti moni suomalainen nuori tarttuu nopeasti ja rohkeasti haasteeseen ja hyödyntää EU n tarjoaman mahdollisuuden helppoon työnhakuun EU n sisällä. Samalla autetaan Suomen hallitusta korjaamaan työttömyystilastoja.

Saksan bkt kasvaa kohisten ja Saksan talous on markkinahinnoin laskettuna maailman neljänneksi suurin. Asuminen lyhyen talven alueella, keskellä Eurooppaa on todella hyvä vaihtoehto Suomelle.

Jos Saksaan lähtöä kuitenkin vierastaa, ja haluaa kuitenkin jäädä lähelle Suomea, niin pätkähommien ja epävarman tulevaisuuden asemasta kannattaa tutustua naapuriin. Ruotsissa kun on nyt ihan oikea työvoimapula. Tekijöitä tarvitaan ja hommia löytyy ilman vuokravälitystä, ilman 0 - tai pätkäsopparia ja asiallisella palkalla. Ruotsin itärannikolla asuu satojatuhansia suomalaisia ja pulaa on sekä opetus, että hoitohenkilöstöstä. Lisäksi tarvitaan it osaajia, esim. koodaajia, kuorma-autonkuljettajia, palomiehiä, poliiseja, myyjiä, siivoojia jne. Hoito- ja opetusalalla toisena kielenä on suomenkieli selvä etu. Samoin tuotantoon tarvitaan tekijöitä ja suomalainen insinööriosaaminen on Ruotsissa korkealle arvostettua.

Hinnat Ruotsissa ovat samaa tasoa k. Suomessa, mutta esim. autot selvästi halvempia ja oktalot ( pienemmillä paikkakunnilla ) ovat kohtuuhintaisia sekä hyvin rakennettuja ja siistejä. Ai niin, monessa itärannikon kunnassa saa palveluja myös suomeksi.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Kiitos. Aloitin ulkomailla työskentelyn Ruotsista 40 vuotta sitten. Mukava paikka, mutta erilaisempi kulttuuri kuin turistina luulisi. Ruotsi on ihan oikea ulkomaa.

Suomalaisenkin on osattava ruotsia ihan perushommissakin. Elämä vapaa-aikana ei edes olisi mukavaa ilman kielen taitoa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Myös Suomessa on työvoimapulaa ja myös Saksassa on työttömyyttä. Ei kannata kärjistää asioita liikaa, kun eroavaisuuksia analysoi. Lisäksi Suomen palkkataso keskimäärin on samoilla hujakoilla kuin Saksassa ja Suomen eläkejärjestelmän kestävyyttä pidetään yhtenä maailman parhaista.

Saksassa työskenteleminen yleensä edellyttää saksan kielen taitoa. Ei tosin varsinaisista halpamaista tulevien kohdalla, jotka ovat niitä oikeita "Gastarbeitereita" - hotellisiivoojia, erilaisia raksahanslankareita y.m.

Tietysti koulutetut nuoret, jotka haluavat hankkia kokemusta ja kokeilla uran luomista "maailmalla" voivat hyvin hakeutua vaikkapa Saksaan, mutta Suomen työttömyyden vaikein korjattavissa oleva sektori on kuitenkin syrjäseutujen ikääntymässä olevaien työttömien osa eikä heillä monestakaan syystä ole mahdollisuutta harkita tuosta vain Saksaan muuttamista.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"Saksassa työskenteleminen yleensä edellyttää saksan kielen taitoa."
Ja varsinkin mukava elämä Saksassa edellyttää kielitaitoa, mutta monen suomalaisen mahdollisuuksia on rajoitettu pakkoruotsin avulla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"mutta monen suomalaisen mahdollisuuksia on rajoitettu pakkoruotsin avulla."

"Pakkoruotsi" ei rajoita mitään mahdollisuuksia. Kielten oppimiselle ei ole ylärajaa. Voin sanoa tämän vakaumuksen syvällä rintaäänellä, koska samoin kuin muutkin olen ollut kyseisen pakkoruotsin uhri, mutta puhun silti sujuvasti saksaa, vaikka olin lukiossa matemaattisella linjalla. Niin, ja pakkoruotsin ansiosta osittain puhun myös sujuvasti ruotsia.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #8

Kaiman kanssa samaa mieltä. Kieliä oppii useamman. Turhaan valitetaan hyvästä asiasta. Luokallani entisessä oppikoulussa useat lukivat neljää vierasta kieltä eikä se estänyt pääsemästä korkeakouluihin ketään. Opiskeluaikoina luettiin lisää. Itse luin espanjaa ja italiaa lisäksi vuosia. Silti ehdittiin urheilla, ryypätä, jahdata naisia/miehiä ja matkustaa.

60-luvulla jo sai koulussa opiskella ruotsia, englantia, saksaa, ranskaa, venäjää ja latinaa. Pyrittiin lukemaan mahdollisimman montaa kieltä.

Kielten opiskelun salaisuus on siinä, että oppii tavat, joilla saa juuri itsensä oppimaan. Sitten mallia soveltaen oppii helpommin uuden kielen. Ihmiset ovat oppimistapojensa suhteen nimittäin hyvin erilaisia. Itse opin nopeitten uuden kielen lukemalla ensin kielen kieliopin, ääntämissäännöt ja suuren määrän sanoja. Sitten siirryn suoraan normaaleihin teksteihin. Puhumisen opettelen kielen kotimaassa tai äidinkielenään puhuvan kanssa. Opettelen heti alkuunsa kokonaisia lauseita, joiden mukana muistaa sanoja ja kielioppia luonnollisella tavalla osana kokonaisuutta. Mutta tästä voisi kirjoittaa kirjan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #11

Itse olen oppinut kieliä oikeastaan ilman kieliopin pänttäämistä samalla tavalla kuin pikkulapset oppivat äidinkielensä. Varsinkin nuorempana siihen oli avuksi voimakas samaistuminen kyseistä kieltä puhuviin ihmisiin ja heidän elämäntapoihinsa. Kun olin reilut kolme kuukautta Italiassa kesätöissä opin sujuvasti italiaa ennen kotiin paluuta. Pärjään sillä edelleenkin mainiosti. Näin ei olisi ollut asian laita, jollei minulla siellä olisi ollut kivoja kavereita enkä olisi osannut nauttia sikäläisetä ruoasta, viinistä ja ...

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #14

Nyt kyllä Juhat puhuvat vain omista kielioppimisistaan. Itse olen huono oppimaan kieliä ja niinpä minulle kävi sillai, että pakkoruotsi jarrutti englanninkielen oppimista, mikä puolestaan haittasi matkustamista ja työn tekoa. Jos olisin oppinut ensin englannin kunnolla niin, ehkä sitten muidenkin kielten oppiminen olisi ollut helpompaa, mutta kaksi kieltä yhtä aikaa oli minulle ylivoimaista.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #15

Kuten kirjoitin niin jokaisella on oma paras tapa oppia kieliä. Meillä kaimoilla on vain tungettu kieltä päähän rinnakkain ja ihan hyvin toiminut.

Pakkoruotsista olen samaa mieltä kanssasi siinä, että ensisijalla on kaikilla oltava englanti ihan realistisesti näin.

Koulussa on kieliopetuksessa yksi valuvika. Vuosia kestävä opetus on tehotonta juuri koska se kestää liian pitkään. Jos englantia luetaan koulussa 12 vuotta niin siinä ei mitään järkeä.

Opiskelun oltava hyvin tiivistä siihen asti, että on saavutettu kohtalainen kielitaito kaikilta osin.

Tyttäreni menivät ulkomailla vieraskieliseen kouluun 6 ja 8 vuotiaina. He oppivat sujuvan puheen ja melko hyvän kirjoitustaidon puolessa vuodessa. Heillä ei ollut mitään pohjaa kielessä. Silti heillä oli monia muitakin oppiaineita. Kaikki opetus oli alusta alkaen vieraalla kielellä. Tämä kertoo tarkalleen missä tahdissa kielen voi oppia.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #14

Tämä on hieno tapa oppia kieli. Hyvin luonnollinen. Kaikista ei siihen ole ainakaan aikuisena, koska pelkäämme virheitä.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Saksassa on työnsaanti merkittävästi nopeampaa kuin Suomessa. Tietenkin ryhmät, joilla ei oikein mitään koulutusta puhumattakaan työkokemuksesta, eivät ole haluttuja missään. Siksi mainitsin myös koulutuksen Saksassa.

Oppisopimuskoulutus on Saksassa vuosisatoja vanha perinne. Se on useimmiten vaativa ja siitä maksettu palkka pieni. Mutta koulutus tuottaa todellisen ammattitaidon eikä ole kuin suomalainen työllistävä koulutus, josta ei nyt mitään ammattitaitoa synny.

Saksassa oppisopimuksella oleva nuori, joka ollut mm talonrakennus- tai autokorjaamohommissa, on oikeasti osaava koulutuksen jälkeen eikä mikään pikakurssin käynyt poropeukalo, joka päätyy hanttihommiin.

Saksassa on valtava määrä muuta koulutusta myös. Itse hain 19v iässä armeijan jälkeen Saksaan neljään yliopistoon pelkillä papereilla. Pääsin suoraan kolmeen. Edelleenkin korkeakouluun on helpompi päästä Saksassa kuin Suomessa. Koulutus on lähes ilmaista kuten Suomessa ja koulutus pätevää.

Saksassa on osattava saksaa, jos aikoo pidempään asua. Moniin töihin pääsee aloittamaan englannin taidoilla. Näin erityisesti ict-alalla. Saksan oppii nopeasti ilman perustietojakin. Kielen opiskeluun on pikakursseja halvalla. Itse käytin työhönottamiani ulkomaalaisia heti alkuunsa 600 tunnin peruskurssilla, jossa oppii kielen perusteet ja Saksan historiaa sekä arkielämän asioita. Kielen oppii normaalijärkinen tyydyttävästi vuodessa ja melko hyvin kahdessa. Muun toiminnan ohessa siis.

Mitä tulee palkkoihin niin skaala on suuri. Itse sovittavat palkat ovat houkuttelevia ammattilaiselle. Tietotekniikassa kokenut ihminen saa helposti 50% paremman palkan kuin Suomessa. Alalla ovat yli 10.000€ kk-palkat aivan tavallisia. Vientifirmoissa palkat parhaat.

Saksassa työskentely opettaa asioita, joita ei Suomessa opi. Anglosaksinen ja germaanien työkulttuuri ja organisaatiokäytös ovat hyvin erilaisia kuin Suomessa. Saksa poikkeaa merkittävästi meistä, vaikka toisin luullaan.

Saksassa vientiyrityksessä työskentely vie monet myös liikkumaan maailmalla hyvin laajasti. Itse matkustin työn takia jo Suomessa ja muualla asuessa, mutta Saksassa ollessa tuli työmatkoja tehtyä kymmeniin maihin. Saksalaisen yrityksen vientimarkkinat ovat paljon laajemmat kuin suomalaisen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Ammattikilta" -perinne on Saksassa keskiaikaista perua. Ja siitä ammentaa kasvualustansa myös edelleen Saksassa käytössä oleva "kisällikoulutus". Miltei kaikilla aloilla on "Lehrling" -järjestelmä, jonka puitteissa työhön otetaan koulusta valmistuneet vain harjoittelijasopimuksin ja parin kolmen vuoden kuluttua, kun heidät on ajettu sisään yritykseen, he saavat sitten näyttää kyntensä oikean työsopimuksen puitteissa.

Vastaavasti Saksassa edellytetään ammattitaitoa yrityksen perustamisessa. Suutarin verstaan saa sikäläisten lakien mukaan perustaa vain suutari. Suomessa kuka tahansa. Sama koskee miltei alaa kuin alaa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Työvoimapalvelut tukee työnhakua Euroopasta: http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/loyd...

Työttömänä työnhakijana voit lähteä kolmeksi kuukaudeksi työnhakuun toiseen EU- tai ETA-maahan tai Sveitsiin ja säilyttää samalla oikeutesi Suomesta maksettavaan työttömyyspäivärahaan. TE-toimisto voi myöntää korvausta toiseen EU- tai ETA-maahan tehtyjen edestakaisten työhaastattelumatkojen matka- ja yöpymiskustannuksista.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Kyllä näin. Lisäksi tärkeää tietää, että jos joutuu uudestaan työttömäksi muualla EUssa voi Suomeen palatessa jatkaa työttömyyskassan jäsenenä. Jos välittömästi Suomeen tullessa on yhdenkin kuukauden työssä niin sen kuukauden palkan perusteella saa ansiosidonnaisen päivärahan.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Tuon tien minäkin kuljin, mutta ilman saksan kielentaitoa olet heikoilla, sanoisin, että erittäin heikoilla.

Siis ensin saksa haltuun ja sitten Saksan valtaamiseen. Tämä pätee ainakin mainitsemillasi ammattikoulu/opistotasoa vaativilla aloilla.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Kyllä saksaa syytä opetella etukäteen. Vaativimpiin hommiin ei asiaa ilman saksan taitoa. Sama kuin Suomessakin, osattava lääkärin suomea.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Nykyään tulee kyllä mieleen, että lääkärien suomen kielen taito on keskimäärin turhan heikkoa. Arviolta 20% osaa vain välttävästi ja kirjalliset lausunnot on kirjoitettu lähes käsittämättömällä tavalla.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #13

Olen saman kokenut. Venäläinen lääkäri on ollut vain muuten niin hyvä ja huolellinen, etten ole hänestä valittanut. Olen itse varmistanut, että hän ymmärtää ja on kirjoittanut oikein minua koskevat jutut. Hänellä on selkeästi ongelmia kielen kanssa.

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Kiitos Saksatiedosta toivotaan luettavan - meillä se pakkoruotsi on pilannut monen kielenopiskelun jopa innon.
- Päättäjämme jopa nyk hallituskoostuu osaamattomista osin loikkareista oman edun tavoittelijoista.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

En näe itse pakkoruotsia ongelmana. Mutta kai se on pakko uskoa, kun niin moni näin sen on kokenut.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suurin osa aineista ala-asteella on pakollisia aineita. Toinen kotimainen kieli (olkoonpa se sitten suomi tai ruotsi) on vain yksi niistä useista pakollisista aineista. Liikuntakin on pakollista, samoin matematiikka, erilaiset luonnontieteet, historia y.m. Kaikki ne vievät aikaa jos tuo ajankäyttö se ongelma on. Vai onko joillain sellainen aivorakenne, että sinne ei nimenomaan mahdu muita kieliä kuin vaikkapa suomi ja englanti?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #21

Jos osaa hyvin ruotsia on saksa sitäkin helpompaa, niin lähellä toisiaan ne ovat. Ei pidä toki aloittaa Spiegelin lukemisesta.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #22

Nimenomaan on aloitettava saksa Der Spiegelistä tavaten jo tarhassa. Ja rinnakkaislukemistona Mein Kampf, että pääsee sisälle kulttuuriin :))

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #23

Onko se edelleen paras maalarin oppikirja?

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #25

Herkkiä akvarelleja piirtäville on.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #27

Wienin taideakatemian oppilasvalinta epäonnistui pahasti aikanaan.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #31

Kyllä. Mutta valitsijan etninen ryhmä sai rajun rangaistuksen. Olisi ottanut Aatun piirtelemään niin paljolta oltaisiin säästytty.

Tosin voihan olla, että isä aurinkoinen olisi hoitanut täystuhon kuitenkin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #23

Ennen YO-kirjoitusten niin sanottuja preliminäärikokeita tapasin käytävällä saksan opettajani ja hän kysyi olinko jo valmistautunut koitokseen. Vastasin hänelle, että luin koko edellisen illan "die Spägeliä". Hän totesi: "Niin, lehtihän on kylläkin der Spiegel."

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #51

Meillä päin luettiin muhkeaa der Stern -lehteä saksan kielen harrastuksen merkeissä.
Spiegelistä ei siihen aikaan puhuttu mitään ainakaan meidän kulmilla Pohojanmaan rannikolla.

Molemmat mainitut lehdet ovat sodanjälkeisiä aviiseja, kummankin toimitus sijaitsee Hampurissa. Spiegel on perustettu 4.1.1947. Sternin ensipainos ilmestyi 1.8.1948.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #21

"Vai onko joillain sellainen aivorakenne, että sinne ei nimenomaan mahdu muita kieliä kuin vaikkapa suomi ja englanti?"

Juuri tästä on kyse. Jos yrittää tehdä liian montaa asiaa yhtä aikaa, niin niistä mikään ei onnistu. Mikä on kullekin liian monta riippuu yksilöstä.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #26

Älä huoli. Elämä jää kuitenkin kesken. Isäni manasi juuri ennen kuolemaansa kuinka monta erilaista rinnakkaista hommaa oli hänellä kesken. Ei riittänyt edes yli 100 vuoden ikä kaikkeen kuin alkuunsa.

Hänen autonsa määräaikaishuoltokin jäi minun niskoilleni ja rännien tyhjennys sekä katon sammalien poisto. Hän oli siihen mennessä hoitanut nämä itse.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #28

Lepää vasta haudassa, sanoi Jerry Cotton.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #26

Intiassa on aivan tavanomaista osata neljää kieltä. Minä teen psykiatrin työtä kolmella kielellä. Mitä enemmän kieliä osaat, sen helpompi on oppia uusia.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #29

Meitä olisi täällä somessa paljon kallonkutistajan tarpeessa. Paljonko otat tunti, saako ilman kuittia ja millä kielillä tulee terapia.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #32

KELA:sta saa psykiatrin antamaan terapiaan aina korvausta, joten ei sitä kannata ilman kuittia tehdä. Eri paikkakunnilla on vähän eri taksat, Lahdessa halvinta, kun on oma vastaanotto, eikä kukaan vedä välistä. Omavastuu tunnilta on täällä viidenkympin luokkaa.

Voit valita vapaasti suomen, ruotsin ja englannin.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #32

Henkilökohtaisesti käyttäisin sitä kuuluisaa valinnanvapautta hra Roposen suhteen.

Tulee mieleen se tunnettu "Armoa, ei Siperiaan" juttu välimerkkien käytöstä.
http://blogit.ts.fi/nakokulma-uutisiin/2010/09/23/...

Roposen edustamaan palvelutuotantoon soveltaisiin em. juttua tähän tapaan:
"Armoa, ei Roposelle!" Välimerkki on tarkoin sijoitettu oikeaan paikkaan.

Kokeillaan nyt tämän verran arvon psykiatrin huumorintajua. ;)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #36

Vaihtoehtoisia hoitopaikkoja on pilvin pimein. Jos kerrot ongelmistasi vähän tarkemmin, voin koittaa ohjata oikeaan paikkaan. Se ei maksa mitään.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #37

Löydän kyllä tarpeen mahdollisesti joskus ilmaantuessa apua. Bisher alles gut, Danke schön.

Viestini valinnanvapaudesta liittyi blogistin väläyttämään kallonkutistajateemaan, #32.

Ystävällisen huomaavaisuuden merkeissä halusin blogistille antaa turvaohjeita.

Roponen, your case is closed. Feel free.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #37

Eikö tuo diagnoosi hoidu ihan meidän blogijuttuja lukemalla?

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #36

Roposella uskon olevan huumorintajua. Ammattietiikka vain kieltää nauramasta potilaille. Se voi johtaa ties mihin meidän epästabiileiden joukossa.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #40

Toisaalta yleisellä tasolla puhuen, kaikkien potentiaalisten asiakkaiden kannattaa olla laatutietoisia myös ns. kallonkutistajien suhteen. Kyllä niitä 'vestigia terrent' tapauksia on ihan jokamiehen tiedossa riittämiin. On konitohtoreita, on puoskareita ja onpa suorastaan noitatohtoreita. Kyllä kansa tietää.

Ja nythän tämä ei niin mitenkään koske tri Roposta. ;)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #41

On myönnettävä, että 25 vuoden aikana olen itsekin tavannut kollegoja nk:sti monesta junasta.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #29

Ilman minkäänlaista tuotevastuuta, oletan.

Viittaan tuohon "3-kieliseen psykiatriaan".

Ala kuin ala tarjoaa omat etunsa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #33

Kommenttisi ovat hupaisia, jatka samaan malliin.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Kehotan kynnelle kykeneviä työttömiä, pätkätyöläisiä ja 10€ tuntipalkkaisia hakemaan töitä Saksasta.

Koska oma valtiojohtomme ja yritysmaailmamme on täysin kyvytön pitämään huolta ihmisten työllisyydestä, kannattaa nostaa kytkintä ja mennä maahan, jossa johtokin on tehtäviensä tasalla ja töitä löytyy joka lähtöön.''

Samaa ihmettelen minä. Miksi he Suomessa ruikuttavat työttömyyttä.

Puolikkaan tölkki bulkkikuraa kaupassa duunarille 3,5 euroa on suunnatonta kusetusta ja halveksuntaa kansaa kohtaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Aivan varmasti suomalaisten olisi helpompi mennä Saksaan töihin mikäli olisivat opiskelleet saksaa pakollisen ruotsin sijasta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ruotsiin meneekin monin verroin enemmän töihin.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Itse ajatus on mainio. Kyllä lyhyt saksakin riittää, jos on sinnkkyyttä ja halua oppia nopeasti kieltä paikan päällä.
Minä opin hädissäni Münchenissä sanan "Hosenträger", kun yritin ostaa nahkahousuja henkseleillä...
Olisihan tuo pitänyt jo arvatakin - kannattimethan housuja ylhäällä pitävät. :-)

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Pah hyvää alkuun pääsee kahdella lauseella. Ein bier, bitte! ja Warum nicht!

Ensimmäistä käytetään kun mennään ravinteliin ja toista kaikkiin sen jälkeisiin selviin kysymyksiin joita tarjouluhenkilökunta tekee.

Näillä on on aina pää ja vatsa täynnä!

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

"Pah hyvää alkuun pääsee kahdella lauseella. Ein bier, bitte! ja Warum nicht!"

Köyhää on tuontasoinen kielitaitohuumori. Jos tuota nyt huumorina voi pitää.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #48
Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #49

"Jeder Tag ist einer neuer Anfang." George Eliot, eigentlich Mary Anne Evans,
* 22.11.1819 in Nuneaton, Grafschaft Warwickshire; † 22.12.1880 in London

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #50

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset