Juha-Matti Hämäläinen Ajatellaan ihan itse.

EVAn raportti keskiluokastamme

  • Suomalaisten mitättömät ansiot
    Suomalaisten mitättömät ansiot
Tiistain Hesari kertoi EVAn ansiotuloselvityksestä, jonka mukaan 68% suomalaisista kuuluu keskiluokkaan ansiotulojen perusteella. Keskiluokkaan kuuluu jo 1.900€ brutolla. Käytetyt tuloluokat ovat mediaanituloja eli puolella ryhmään kuuluvista on vieläkin kehnommat ansiot. Useat näistä ns keskituloisista ovat itseasiassa köyhyysrsjalla. Useissa tapauksissa tuloillaan ei saa maksettua normaaliin elämään kuuluvia asioita kuten omaa asuntoa, autoa ja kunnollista ruokaa. Korkeatuloisiin lasketaan 4.930€ tai enemmän ansaitsevat. Tähän tuloon pääsee Saksassa parin vuoden työkokemuksella ja hyvällä koulutuksella. Suomessa pääosa ei koskaan. Koko raportti pyrkii antamaan kuvan siitä, että suomalaisilla on korkea tulotaso useimmilla. Totuus on toinen. Suomalaiset elinkustannukset ovat EUn korkeimpia. Verotuksemme on sietämätön ja velkaantuminen järjetön. Asuminen alueilla, joilla vielä työpaikkoja, on erittäin kallista. Mihinkään hymistelyyn ei ole varaa EVAlla eikä kansalla. Ainut tulojen vertailukelpoinen pohja on ostovoima ja siinä huomioitu omistusasunto, auto, tärkeät kulutustuotteet ja ruoka sekä usein käytetyt palvelut kuten ravintolat. https://www.eva.fi/blog/2018/05/29/keskiluokka-on-pitanyt-hyvin-pintansa...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän Setarkos kuva
Sakari Vainikka

Näissä vertailuissa pitäisi ottaa huomioon myös se, kuinka monta suuta niillä tuloilla on ruokittava. Jouduin itse aikoinaan hankkiutumaan melko suurituloiseksi, kun samalla jääkaapilla kävi kuusi henkeä. Verotuksessa tällaista pikkuseikkaa ei tietenkään otettu huomioon.

Juha Hämäläinen

#1. Olen todella samaa mieltä. Toiset perheet hankkivat tarvittavat lisätulot opiskelemalla lisää ja hankkimalla paremmat tulot. Heitä rangaistaan ankarasti progressiivisella verotuksella. Itse olen tottunut maksamaan vähintään 45% veroa palkastani. Ei se mitään reilua ole.

Ja toiset perheet ratkovat ongelman hakemalla sossusta niitä rahoja itselleen, jotka sinä olit tienannut.

Outoahan tämä on. Ei terveellä järjellä ymmärrettävissä

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

"usein käytetyt palvelut, kuten ravintolat." Enpä vaan muista, koska Suomessa ravintolassa olisin käynyt; eipä silti, lähin ravintola löytyy 15km päästä. Eikä siis ravintolalle juurikaan tarvetta ole.
Kaksi suuta meillä ruokittavana, tosin talo on oma, siis ei velkaa, ei minnekkään.
Kalastan, vaimo leipoo myyntiin, hyvin meidän elomme on; rahaa jää jopa säästöön.
Keskiluokkaan en tunne kuuluvani, pienituloisiin mutta pienimenoisiin kylläkin.

Juha Hämäläinen

#2. Metsäkylillä on paljon kaltaisiasi. Se on hienoa, jos noin pärjää ja on tyytyväinenkin.

Kaupungeissa tilanne vähän toinen. Liian harva omistaa pienen palkan takia asuntonsa, mutta laittaa asunnon vuokraan 30-50% tuloistaan vuodesta toiseen.

Minä käyn ravintolassa usein. Kuuluu tapoihini syödä ravintoloissa. Syön hyvin mutta edullisesti. Se vaatii paikallistuntemusta

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Minä taas syön ravintolassa vain Eestissä käydessäni. Sielläkin kokemuksieni mukaisesti hinta/laatusuhteen positiivisissa paikoissa. Suomessa minulla ei ole varaa ravintolassa ruokailuun, ihan vain em seikkoihin perustuen.
Mitä metsäkylillä asumiseen tulee, siitä olen ylpeä. Liian moni suomalainen julkkis kertoilee muutostaan maalle ja sen ihanuudesta, sitten hipihiljaa takaisin kaupunkiin.

Juha Hämäläinen

#5. Maalla pärjää lähinnä ne, jotka siellä ennen asuneet. Hiljaisuus ja rauha on liikaa stadin rauhattomille kasvateille.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Niin, muuten puolet Helsingin vuosistani asuin Suomenlinnassa. Siellä ei katumelua esiintynyt. Kesäaamuisin, täysin tyynellä, tuli katseltua tuota kantakaupungin yllä lepäävää "sienipilveä", siis pakokaasuja. Katajanokallakaan ei ns liikennemelua ollut, ainoa klo 05.05 vitosen ratikan kääntyminen siinä vankilan nurkalla kertoi kellonajan.
Kuitenkin; maaseudun, haja-asutusalueen hiljaisuus on hermoilleni balsamia.
Saatan istua tunninkin saunan rappusilla seuraillen kanojemme ja pihalintujemme touhuja. Mikä olisi sen terapeuttisempaa eloa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei Saksan yleisessä palkkatasossa ole juurikaan eroa Suomen vastaavaan virallisten tilastojen pohjalta:

http://cdn1.spiegel.de/images/image-1165840-galler...

Korkein pilari on tuossa 2500 € /kk -kohdalla.

Lisäksi tulee muistaa, että Saksassa on lapsiperheissä edelleenkin hyvin tavallista, että on vain yksi tulonsaaja. Autot ja alkoholi ovat halvempia, mutta vapaa-ajan asuntoa järven rannalla ei ole edes miljonääreillä.

Juha Hämäläinen

#7. Saksan tulotaso on koulutetuilla selvästi korkeampi kuin täällä. Palkat ovat korkeammat mitä kalliimpi kunta.

Riippuu mikä on työ. Saksaan ei kannata Suomesta mennä siivoojaksi tai bussikuskiksi.

Mutta tekniikan tai bisneksen hommiin kannattaa. Mitä kokeneempi on sitä enemmän kannattaa. Palkkahaitari venyy rutkasti yli meidän vastaavan yläpäästä.

Lähes tuplapalkan saa helposti. En nyt siis ollut kiinnostunut asiassa peruspalkoista, jotka alle 5.000€ kuussa. Saksassa on helppo päästä 10.000-20.000€ kk-tuloille.

Olen vuosia seurannut saksalaisessa vientiyrityksessä ja sen kilpailijoilla palkkakehitystä. Ei näillä tilastoilla ole mitään tuon maailman kanssa tekemistä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin, viitisen prosenttia palkansaajaista noiden pilareiden mukaan tienaa yli 10.000 € ja 0,6% yli 12.500€. Lienee tuo yläpää siinä mielessä jonkin verran pulleampi prosenttiosuudeltaan Suomeen verrattuna, mutta onhan se todella pieni eliittiluokka sielläkin. En edelleenkään näe kovin suurta syytä hehkuttaa suurta eroa Suomeen nähden.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #9

#9. Minä en näe syytä hehkuttaa Suomen surkeaa ostovoiman tasoa. Enkä työllisyyttä.

Saksassa oli tänään pelkästään Münchenissä auki 837 työpaikkaa, joka hyvin vastaa omaani. Suomessa niitä on 30 kpl koko maassa.

Saksassa tehtävän palkkataso minimissään 150.000€, Suomessa ehkä 80.000€.

Erot ovat valtavat. Asuminen on selkeästi halvempaa kuin Suomessa. Muu roju myös ja palvelut. Lomiakin on Suomea enemmän. Ylitöitä ei voi tehdä ilman eri määräystä ja silloinkin vain hetkellisesti.

Työpaikalle ei edes pääse öisin ja viikonloppuisin ilman etukäteisanomusta, vartijat taluttavat työnarkomaanit ulos. Vapaa-ajalla ei odoteta sinun edes vastaavan työpuheluihin. Minulla oli seniorikolleegoja, jotka jättivät työkännynsä toimiston pöydälle kotiin tai lomille mennessään.

Suomessa tein ilmaista työtä 10-20 tuntia viikossa vastaamalla työpuheluihin vapaa-aikana. Tätä pidetään normaalina Suomessa monissa yrityksissä.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen Vastaus kommenttiin #10

Ilmaiset työt eivät ole vain normaaleja, niitä pidetään ylempien toimihenkilöiden joukossa itsestään selvinä ja työsopimukseen kirjaamattomina velvollisuuksina.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #11

#11. Niin näin on Suomessa, muttei Saksassa. Olen molemmissa ollut managerin hommissa ja ero on merkittävä. Aasiassa on Suomen tapainen velvollisuus ylityöhön, mutta ammattihommissa se huomioidaan palkassa hyvin kannattavissa firmoissa eikä progressio varasta tuloja.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen Vastaus kommenttiin #14

Samsungilla ollessani Vice President -tasolla oletettiin tehtävän ylimääräistä. Pomoni kyllä lähti _heti_ kello viisi PM.

Samsungilla tarjottiin ilmainen illallinen kello 19, jos jäi töihin.

Tottakai palkkaus oli ihan jotain muuta, kuin Suomessa. Sopparin mukaan en maksanut edes veroja.

Suomessa yhdistyy tuo ylimääräinen työ, heikko palkkataso ilman mitään etuja ankaraan verotukseen ja korkeisiin elinkustannuksiin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #10

Nyt kirjoitat hyvin ahtaasta perspektiivistä oman kapean alasi ja jopa työpaikkasi näkövinkkelistä. Voihan sellaisestakin kirjoittaa, mutta jos maita verrataan, niin parempi katsoa niitä tilastoja. Saksassa ei ole mitään lakia, etteikö viikonloppuisin saisi mennä työpaikalle, mutta jollain firmalla voi tietysti olla omat määräyksensä, kuten suuremmilla konserneilla yleensä on.

Suurin osa saksalaisista kaupunkilaisista asuu vuokralla ja jos vuokrat ovat paljon halvempia kuin Suomessa, niin sehän tietää sitä, että Suomessa on vuokranantajilla parempi tulotaso. Esimerkki siis yhdestä ryhmästä, jolla menee täällä paremmin.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #12

#12. Kirjoitin tarkoituksella näin ihmisille, joille ei tyhjä palkkapussi kelpaa. Sen saa pyytämättäkin ja ilman ponnisteluita.

En tunne kymmenistä työkavereistani Saksassa yhtään sakua, joka asuisi vuokralla. Pääsääntöisesti kaikilla on omat talot. Näin Baijerissa. Berliinissä useampia, jotka asuivat kolhoosissa.

Asunnon ostoon ei Saksassa saa yhtä helposti lainaa kuin Suomessa. Nuoren työelämänsä aloittaneen on ihan turha edes lainaa kysellä muutamaan vuoteen. Ja silloinkin ei mitään talolainoja tipu ilman takaajia, joilla omaisuutta on.

Minä sain heti maahan muutettuani autonvalmistajan autolainan kolmeksi vuodeksi, koska työnantaja oli vakavarainen, työsuhteeni vakituinen ja kk-palkkani viisinumeroinen. Kevyemmillä referensseillä lainaa olisi saanut vasta kahden vuoden asumisen jälkeen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #15

Todellakin kirjoitat hyvin suppeasta perspektiivistä siitä mitä olet lähipiirissäsi syystä tai toisesta kokenut. Saksa on itse asiassa pahnan pohjimmainen omistusasuntoasumisen kannalta:

https://tilastokeskus.fi/til/tjt/2008/tjt_2008_201...

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Vuokrista ja tuloista: tunnetusti esim hesalaisista vuokralaisista noin 60% saa asumistukea verovaroista. Tulopuolella taas lymyää mm ammattiliittojen omistamia vuokra-asuntoyhtiöitä. Noilla koijareilla mennee tosiaan ihan hyvin.

Mitä taas tulee tohon perspektiiviini, se on kyllä yleistä läpi teollisuuden. Eikä perspektiivini niin kovin kapea ole, mitä luulet: menossa on nyt kymmenes työnantaja.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Hyvä kirjoitus aiheesta, jota voisi olla esillä useamminkin.
Pakolliset menot ovat kyllä paikkakuntakohtaisia:

Olen asunut parikin kertaa pienen kaupungin keskustassa, jossa pystyi hoitamaan päivittäiset rutiinit kävelemällä tai polkupyörällä. Omaa autoa ei tarvittu ja kaupasta tuli ostettua tarjoustuotteita kun työmatkalla käveli useamman kaupan ohi.Asumiskulut olivat alle puolet pk-seudusta, joten palkasta jäi käteenkin jotain.

PK seudulla asiat ja kustannukset ovat toisin.

Saksa ja Ruotsi ovat hyviä maita suomalaiselle muuttaa ja työskennellä. Asuminen on laadukasta ja edullista sekä palkat kohtuullisia. Saksassa varsinkin ALDissa kannattaa käydä ostoksilla.

Muualla asiat ovat toisin. Ranskassa vuora-asunnon saaminen voi olla hankalaa kun sosialistihallitus aikoinaan lisäsi vuokralaisen turvaa niin paljon, ettei häntä saa kovin helposti kämpästä ulos vaikka ei maksaisi vuokraa vuosiin. Niinpä ulkomaalaiselle ei kovin helposti vuokrata kämppää.

Olin jonkin aikaa Engannissa Newarkissa, josta on 1½ tunnin junamatka Lontooseen - silti moni newarkilainen kävi töissä Lontoossa kun Lontoon asumiskustannukset ovat korkeat.

Lehtijuttujen mukaan ainakin Italiassa nuoret asuvat pitkään kotona kun asumiskustannukset ovat liian korkeat.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset