Juha-Matti Hämäläinen Ajatellaan ihan itse.

Älykkyyserojen vaikutus kurjuuteen

  • Älykkyysosamäärä Gaussin jakaumassa.
    Älykkyysosamäärä Gaussin jakaumassa.

Olen lukenut viime päivinä useita selvityksiä ihmisen älykkyyden vaihtelusta. Se on mielenkiintoinen ja poliittisen korrektiuden takia piiloon työnnetty aihe.

Koska tehtäväni ei olla opettaja eikä tutkija tai aiheen asiantuntija vaan blogisti, jolla on kysymyksiä aiheesta niin esitän ne tässä.

Maailmassa kaksi suurta sosiaalista ongelmaa. Toinen on työttömyys ja sen seuraukset. Toinen on kehitysmaiden heikko tila eli kaikkinainen kurjuus. Maailmalla on tehty valtava määrä ihmisen älykkyyteen eli kognitiivisiin kykyihin liittyvää tutkimusta. Yksi osa tästä kertoo ihmisten älykkyyden vaihtelevan suuresti. Ja ei pelkästään yksilötasolla vaan roduittain ja ihmisryhmittäin. Käytetyt testit ovat olleet kulttuurineutraaleja eikä niihin vastaamiseen tarvita mitään erityistä koulutusta tai etnistä taustaa. Silti vaihtelu on ollut merkittävää rotujen ja väestöryhmien kesken.

USAssa on havaittu juutalaisten keskimääräisen älykkyyden olevan korkeampi kuin 85% muilla amerikkalaisilla. USAn armeija on testannut palvelukseen hakevien älykkyyttä vuodesta 1919. Jenkkien armeijaan ei pääse alle 83 älykkyysosamäärällä edes miinantallojaksi. Armeija arvelee vähemmän älykkäiden olevan sodassa enemmän haitaksi kuin hyödyksi maalleen. Kaikista amerikkalaisista on alle 85 älykkyysosamäärällä varustettuja 10%. Maassa asuvien aasialaisten älykkyys on keskimäärin 103-105.

Afrikkalaisten Afrikassa asuvien keskimääräiseksi älykkyysosamääräksi on saatu 70-85 pistettä riippuen tutkijasta. Kun tälläisia tuloksia ovat julkistaneet täyspäiset tutkijat ja yliopistot niin tämä laittaa ajattelemaan mitä tulokset tarkoittavat käytännössä.

Se tiedetään, ettei ihmisen ihmisarvo määräydy älyn mukaan. Ei ole kyse rasismista. Ja minkä tahansa rodun tai ryhmän yksilö voi olla huippuälykäs tai imbesilli.

Kun tasoa 10% tai enemmän jostain väestöstä on älyllisesti heikosti kehittynyt on mietittävä rasismisyytteiden sijaan mitä heikommin kehittyneestä älystä seuraa. Tekeekö se näiden ihmisten työllistämisen lähes toivottomaksi länsimaisessa kehittyneessä tuotannossa. Tai tekeekö se kehitysmaan yhteiskunnan kehittymisen äärimmäisen vaikeaksi omin voimin, jos väestön pääosan äly on jäänyt liian alhaiselle tasolle. Miten näitä yhteisöjä voidaan auttaa?.

Jokainen asiasta kiinnostunut tutkikoon itse eri lähteitä. Materiaalia riittää, mutta en ota tehtäväkseni sitä jaella.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (145 kommenttia)

Juhani Vehmaskangas

Mielestäni kaikissa älykkyystesteissä on merkitystä sillä miten ymmärtää ja mieltää matematiikan. Kaikki eivät matematiikkaa osaa lainkaan :-(

Tuo mielipiteeni pätee myös ns. kuviopäättelytesteihin. Toisaalta älykkyyttäkin on eri lajeja - mitä loppujen lopuksi on kognitiivinen älykkyys, jonka osalta edustan itse - niin mitä? ...

Risto Koivula

Tämä on totta: matematiikasta ja kielstä, logiikata.

Kulttuurista riippumaton älykkyystesti on absoluuttinen mahdottomuus.

Tässä se tarkoittaa vain, että on keskitytty sellaisiin kulttuurisiin piirteisiin, JOTKA OVAT KAIKISSA KULTTUUREISSA SAMALLA TAVALLA - lukuunottamatta joitakin alkuperäis- ja vastavirtakulttuureja, joissa esimerkiksi geomterialle ei toistaseksi ola ollut paljon tarvetta.

"Älykkyys" ei mittaa mitään muuta ominaisuutta kuin pärjäämistä niissä testeissä.

Sille sitten yritetään etsiä korrelaatioita todellisessa elämässä. Sekä korrelaatiot että perinnöllisyys seuraavat pääsiassa vain alimmasta päästä. Se sijaan keskitason yläpuolella korrelaatiota muihin ilmiöihin ei näytä olevan.

"Älykyydenperinnöllisyysprosentit" ovat huijausta, eikä sellaisiksi huijuututkimuksissa "tulkittu" heritabilitetti edes mittaa sellaisia, vaan ominaisuuden potentiaalista "rodunjalostetavuutta" jossakin populaatiossa. Tämä ei oikein mittaa sitäkään.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/02/alykky...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tämä on aika monimutkainen kysymys.

Ongelmia on monia, kun määritellään älykkyyttä.
Ensimmäinen ongelma on älykkyyden määrittely sinänsä. Tuo ongelma on näissä testeissä ratkaistu siten, että "älykkyys on sitä, mitä tarvitaan älykkyystestissä pärjäämiseen". Mitään muuta se ei näiden testien valossa ole.

Toinen ongelma on validien testiolosuhteiden luominen. Sama ihminen voi saada aivan erilaisia tuloksia pirteänä tai väsyneenä, motivoituneena tai vähemmän motivoituneena.

Kolmas ongelma on sittenkin se kulttuurisidonnaisuus, vaikka sitä yritetäänkin kiistää. Eritoten Mensan testit, jotka perustuvat kuvioihin, joissa on kaikenlaista ripellystä, joista pitää jotain päätellä, ovat paljon helpompia kiinalaisille, japanilaisille ja korealaisille, jotka ovat jo lapsuudestaan asti joka päivä tottuneet analysoimaan vastaavanlaisia pieniä kuvia heidän kirjoitusjärjestelmästään johtuen.

Olen osallistunut elämässäni puoleen tusinaan älykkyystestejä ja niistä olen menestynyt selvästi paremmin testeissä, joissa on kuviotehtävien lisäksi myös verbaalisia ja numeerisia tehtäviä.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

"Kolmas ongelma on sittenkin se kulttuurisidonnaisuus, vaikka sitä yritetäänkin kiistää. Eritoten Mensan testit, jotka perustuvat kuvioihin, joissa on kaikenlaista ripellystä, joista pitää jotain päätellä, ovat paljon helpompia kiinalaisille, japanilaisille ja korealaisille, jotka ovat jo lapsuudestaan asti joka päivä tottuneet analysoimaan vastaavanlaisia pieniä kuvia heidän kirjoitusjärjestelmästään johtuen."

Miten selittyy sitten askenazi-juutalaisten menestys älykkyystesteissä? Heidän kirjoituksessaanhan on vähemmän merkkejä kuin japanilaisilla ja kiinalaisilla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eivät kirjoitusmerkit aina asiaa selitä. Voi joissain tapauksissa olla muitakin syitä. Mainitsemasi väestöryhmä on maailman mittapuussa sen verran vähälukuinen, että sen kohdalla voi olla kysymys erityispopulaation darwinistisesta selviytytymishistoriasta. Rodullisilla ominaisuuksilla tuskin on asian kanssa tekemistä. Juutalaisethan ovat alunperin suurin piirtein samaa rotua kuin arabitkin.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard Vastaus kommenttiin #58

Euroopan juutalaisista on uutta geenitutkimusta:
"Tuore dna-vertailu kuitenkin tukee vahvasti kilpailevaa oletusta, jonka mukaan kaikki Euroopan juutalaiset ovat juutalaisuuteen kääntyneiden kasaarien jälkeläisiä ja vaelsivat Eurooppaan 1200-luvulla Etelä-Venäjältä ja Kaukasukselta." https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/euroopan_ju...

"Tuloksen myötä syntyi uusi historian arvoitus: jollei suuri joukko juutalaisia lähtenytkään Palestiinasta 600-luvulla, mitä Palestiinan juutalaisille tapahtui?"

Käyttäjän ialybr kuva
Juhani Heiska

Kyky uudessa tilanteessa käyttäytyä mielekkäästi (päämäärään suuntautuvasti)ja samalla yksilön osaksi tullut osa ihmiskunnan koko tietotaidosta edellyttäen, että kysymyksessä ei ole vaistotoiminto tai ennenopitun kertaaminen. Tämmösellä lähtökohtamääritelmällä, josta oli jo 1960-luvulla suuri yksimielisyys,pääsee ihan hyvin etenemään. Viisaudessa kohdataan sitten näin pitkä määritelmä: Yleiset tunnusmerkit:
1) Tietämystä käytetään sekä viisaan yksilön itsensä että muiden hyvinvoinnin edistämiseen
2) Ilmennetään laajaa, syvällistä ja tasapainoista tietämystä.
3) Käsitellään parhaalla mahdollisella tavalla elämään ja sen merkityksellisyyteen liittyviä tärkeitä ja vaikeita strategioita sekä niihin liittyviä kysymyksiä.
4)Vaikka viisauden määrittely ja saavuttaminen epäonnistuu, niin viisaan ihmisen tunnistaminen onnistuu helpommin.
5) Ymmärrys tietämyksen rajoista ja maailman epävarmuudesta kuuluu viisauteen.
6) Mieli ja persoonallisuus ovat viisaalla sopusointuisia.
7) Viisaus edustaa korkeinta mahdollistatietämyksen, harkintakyvyun ja neuvomisen tasoa.
Henkilökohtaisessa viisaudessa sitten ilmenee:
1)Hyvä käsitys oman itsen suhteellisuudesta.
2)Hyvä omaan elämään liittyvä ymmärrys ja oivalluskyky
3)Hyvä epävarmuuden sietokyky
4) Hyvä itsesäätelykyky
5) Hyvä käsitys oman käyttäytymisen ja/tai tunteiden ympäristösidonnaisuudesta
6) Hyvä käsitys vahvuuksista ja heikkouksista ystävänä
7) Hyvä tietoisuus siitä, kuinka voi kehittyä.
Kaikenlaisissa tämän alan testauksissa jäsentyy siis vähintäin näin monta pääkohtaa. Mutkikkaitahan ne ovat mutta viisas ja älykäs soteratkaisukin on mutkikkaampi ja sekavampi juttu.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Itsellä 1.. Mensan mukaan pikku krapulassa v. 1988.

Ei ole pohjaa ei kantta - eikä järkeä.

Nuorista olen huomannut sen, että monet hakeutuvat uhkarohkeasti mm. brittiläisiin opinahjoihin kalliista lukukausimaksuista huolimatta.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

- Päivää, haluaisin osallistua Mensan testeihin.
- Teidät on hylätty.
- Miksi?
- Koska ei ole kovin älykästä osallistua Mensan testeihin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Salonen on varmasti älykäs.

Onko onni suosinut elämän aikana muita paremmin ?

Ei nyt sitten puhuta Suomen aivovuodosta ulkomaille, eikä siitä, kuika suuri osa suomalaisista pojista ei osaa juurikaan kirjoitaa tai lukea - tai ovat kelvottomia armeijaan.

PS. Ei ole ollut tarvetta Mensan testeihin, mutta hyvinhän tuo atrappisana upposi Saloselle.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Jossakin päiväntasaajan lähistöllä pärjää koko elämänsä rasittamatta liiemmin aivojaan, pohjoisessa kuolee viimeistään talvella jos ei ole varautunut tulevaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Se tulevaisuuteen varautuminen ei välttämätä tarvitse kovin paljon aivoja älykkyyden kannalta. Ainoastaan työteliäisyyttä ja ennakointia. Virallisesti yleensä korealaisilla on korkein älykkyysosamäärä maailmassa, sitten kiinalaisilla ja japanilaisilla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Se tulevaisuuteen varautuminen ei välttämätä tarvitse kovin paljon aivoja älykkyyden kannalta."

Suomen ja yleensä pohjoisen ilmastossa ei pärjäisi jos osaisi varautua moneen ongelmaan joita ei etelässä ole. Aivan itsestäänselvää että jossakin Afrikassa voi elää täyttä elämää rakentamalla savimajan eikä mitään huolta huomisesta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #12

Pitää paikkanssa, mutta kyse on kulttuuriperimästä, ei varsinaisesta älykkyydestä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #14

Kuttuuriperimä nimenomaan on kehittänyt aivoja koska ympäristö on haasteellinen. Vähävirikkeisissä ympäristöissä aivot eivät välttämättä kehity.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #38

Afrikka on tunnetusti vähävirikkeinen, toisin kuin Makkonen.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #12

”Aivan itsestäänselvää että jossakin Afrikassa voi elää täyttä elämää rakentamalla savimajan eikä mitään huolta huomisesta.”

No ei voi. ”Tietosi on peräisin jostain hottentottilaulusta vai? Typerää kuvitella, että ympäristössä selviämisessä tarvittava taitavuus ym. olisi arvotettavissa leveysasteen perusteella.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #12

Suomessa voisi periaatteessa elää täyttä elämää rakentamalla savupirtin.

Iso osa päiväntasaajan aluetta ei ole mitenkään ideaalia oloa ihmiselle, etenkään Afrikassa. Mahtaisiko Makkonen pärjätä älyllään Keniassa vuottakaan?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #19

Vuosi Keniassa voisi olla Makkoselle opettavainen kokemus. Tuskin pärjäisi. Saisiko savimajan pystyyn tuossa ajassa?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #26

Minusta olisi mielenkiintoista kuulla miten Makkonen on älyllään ratkaissut kylmässä ilmanalassa pärjäämisen ja miten tämä varautuu talveen. Osaako ostaa pitkät kalsarit oikeaan aikaan Citymarketista ja vääntää asuntonsa termostaattia isommalle?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #28

Joo, kyllä me suomalaiset olemme älykkäitä.

Varustautumista vaativa talvi on kuitenkin vaikuttanut suomalaiseen kulttuuriin ja asennoitumiseen suuresti. Täällä ei ole varaa lusmuilla eikä kompromissoida laadun suhteen. Muuten kuolee.

Suomalaisia pidetään jäyhinä ja paikallaan olevina. Mutta kun jo pelkkä taloon meneminen tai talosta poistuminen on projekti, jossa riisutaan vaatteita tai puetaan niitä tuulikaapissa ennen varsinaisen ulko-oven avaamista, niin tilan vaihtaminen on aivan toinen juttu kuin jossain tropiikissa, missä ei ole ovia lainkaan.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #31

Kertookohan se jotain tänne nyk. tuulikaappimaahan jääneen etnisen ryhmän älykkyydestä, että ei ole lähdetty pois, vaikka hylkeet ja turkiseläimet loppuivatkin?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #34

Suomalaiset ja kaikki suomea osaavat ihmiset ovat etuoikeutettuja, sillä sekä perinteisenä kirjana että äänikirjana on saatavissa Veikko Huovisen romaani Hamsterit vuodelta 1957.

Kirjassa valmistaudutaan kohtaamaan arktinen talvi. Tekemällä samoin kuin kirjan päähenkilöt selviää vähemmän älykäskin ihminen aivan varmasti talven yli.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #28

"... ja vääntää asuntonsa termostaattia isommalle?"

Makkonenkin tietää, että jos on asettanut termostaatin sopivalle asuinlämpötilalle, niin ei sitä tarvitse väännellä ulkolämpötilan vaihdellessa. Päinvastoin, termostaatti "vääntää" lämmönlähdettä pyytäen joko enemmän tai vähemmän energiaa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #60

Niin, eikä niitä pitkiä kalsareitakaan tarvitse joka vuosi ostaa. Riittää kun kääntää ne jotka menivät kaappiin pakkasten kevättalvella hellitettyä.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #12

Missäpäin Afrikkaa on tällaiset olosuhteet? Miksi ihmeessä afrikkalaiset pyrkivät Eurooppaaan?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #44

Onko korkmanin ja kuikan suvussa hottentotteja?

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #12

Olen eri mieltä kanssasi, koska olen ollut monta kertaa paikan päällä katsomassa näitä ns. savimajan eläjiä. Kyllä niillä on suuri huoli ja hätä huomisesta. Miksi niitä sitten tulee satoja tuhansia Välimeren yli Eurooppaan, jos sitä huolta huomisesta ei olisi?

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #77

"Miksi niitä sitten tulee satoja tuhansia Välimeren yli Eurooppaan, jos sitä huolta huomisesta ei olisi?"

Käsittääkseni siksi, kun heille on luvattu ilmainen asunto, auto, kodinkoneet ja jopa tonni rahaa kuussa - Eikä mitään tarvitse tehdä!
Suurin osa palaakin pettyneenä takaisin kotiinsa. Kotona Afrikassa kun on paljon parempi olla kuin Euroopassa.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Sehän se ongelma on, että kukaan ei tiedä mitä älykkyys loppujen lopuksi on, kuinka monta älykkyyden lajia on olemassa ja miten sitä voi mitata vai voiko mitenkään. Mensa-testit ovat humpuukia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Humpuukia ne ovat siinä mielessä, että niistä ei voi tehdä johtopäätöksiä menestymiselle muissa asioissa kuin kyseisissä testeissä. Mutta toki ne ovat melko konsistentteja tulosten suhteen. Tarkoittaen sitä, että samat ihmiset pääsääntöisesti saavuttavat suurin piirtein samanlaisen tuloksen testejä toistettaessa.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

"Humpuukia ne ovat siinä mielessä, että niistä ei voi tehdä johtopäätöksiä menestymiselle muissa asioissa kuin kyseisissä testeissä."

Pitääköhän tuo väite paikkansa?

Viime aikoina kovasti julkisen keskustelun aallonharjalla surffannut kliininen psykologi, Jordan Peterson, väittää toistuvasti, että 1) ÄO ja 2) tunnollisuus selittävät eniten ihmisen etenemistä sosiaalisessa hierarkiassa (tulotaso jne.) En ole Petersonin lähteitä tutkinut, mutta olisi perin kummallista, mikäli hän haluaisi sabotoida uskottavuuttaan alallaan johdonmukaisesti esittämällä melko vaivattomasti tarkistettavaa väitettä, joka ei olisi totta.

Kysytäänpä näin: Voisitko kuvitella, että Nokian, Microsoftin tai Applen toimitusjohtajana on toiminut tai tulee koskaan toimimaan kukaan, joka saa Mensan testistä 90 tai alle? Tai, että kellään Nobel-voittajalla on ollut tai tulee olemaan vastaava ÄO tai alle?

Minä en usko. Uskon, että vaikka ÄO olisikin monella tapaa puutteellinen mittari, niin se toimii joissakin asioissa ennustamiseen hyvin. Kerro toki, jos tiedät minun olevan asiassa väärässä.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #79

Toimihan se ainakin sosiaalisen valinnan välineenä siinä kun valittiin sotilaita ensimmäiseen maailmansotaan.

"Kaiken huippuna Herrnstein ja Murray, kuten myös itse tolvana Eysenck, väittivät, että keskimäärin mustien ÄO jää valkoisten älykkyystason alapuolelle. Tämän tabun murtaminen johti katkeransävyisiin julkisiin kiistoihin. Rasismisyytöksiltä ei voitu välttyä. Kokonaisia kirjoja kirjoitettiin Herrnsteinin ja Murrayn väitteiden kumoamiseksi tai niiden puolustukseksi. Herrnstein ja Murray kuitenkin varomalla varoivat tarttumasta eugeniikan resepteihin. Yksi asia on kuitenkin kiistaton: Yleiset testit soveltuvat mainiosti sosiaalisen valinnan välineeksi, mistä esimerkkinä ovat Yhdysvaltojen armeijan seulonnat ensimmäisen maailmansodan aikana. Yhdysvaltojen oikeuskäytäntö on siksi rajoittanut sen käyttöä. Vuodesta 1971 lähtien yritykset ja koulut eivät ole enää saaneet työvoiman ja opiskelijoiden valinnassa perustella päätöksiään ÄO-mittausten tuloksilla." (Hans Magnus Enzensbergerin esseestä Älykkyyden sokkeloissa, suom. 2013)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #79

Alun perin älykkyystestien tavoitteena oli valikoida opiskelijoita tai pikemminkin koululaisia. Keskivertoa älykkäämpien populaatiossa testituloksilla ei ole suurta merkitystä; varsinaiset nerot ovat asia erikseen. Toisin sanoen keskitason alittavalla tuloksella on ennustearvoa.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #116

Varsinaisesti nerot kuuluvat romanttiseen yksilökulttiin, eivät tieteelliseen keskusteluun.

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen Vastaus kommenttiin #138

No kyl se ny taitaa kuulua ihan tieteeseenkin, jos vaikka jotain vaikeimpia matematiikan ja kvanttimekaniikan aloja ymmärtää ehkä muutamia nerotason ihmisiä maailmassa....

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #140

No joo, kyllä minä Hawkingin Ajan lyhyttä historiaa lukiessani tunsin itseni aika pieneksi. Hawkingista tosiaan minäkin voisin sanoa että mies oli nero (vaikka olenkin sitä mieltä että koko neron käsite, kuten koetin sanoa, edustaa romanttista yksilökulttia).

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen Vastaus kommenttiin #79

Joo, ja selittävä tekijä on myös oppimisen nopeus. Työtehtävä jota Peterson oli yrittänyt opettaa kymmeniä tunteja ~80ÄO asiakkaalle, olisi normi yliopisto-opiskelija oppinut 10 minsassa ja päätellyt loput itsenäisesti. Kyky ongelmanratkaisuun päättelemällä kai aika oleellinen. Yleensä äo korreloi aika hyvin kai kaiken tyyppisissä älyllisissä testeissä, ei pelkästään kuviosellaisissa. Nopea oppiminen, päättelykyky, hyvä lyhyt ja pitkä muisti, visuaalinen hahmottaminen varmaan aika olennaisia äoon palikoita...

Armeijassa toimitaan nykyään enemmän pienissä ryhmissä, joissa tarvitaan nopeaa reagointia, älykkyyttä, mielikuvitusta näkökulman vaihtoon vihollisen perspektiiviin, ryhmätyötaitoja, monien teknisten aseiden ja laitteiden hallintaa etc. Ennen riitti kun osasi marssia muodostelmassa ja ampua käskystä....

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #79

#79. Juuri näin on. Älykkyysosamäärä ennustaa parhaiten kaikista ihmisen mitattavista olevista psykologisista ominaisuuksista yksilön menestystä elämässä.

Korkeampi älykkyys ei takaa menestystä eikä se tee ihmisestä parempaa kuin toiset, mutta se on hyvä ennustaja. Huomattavasti parempi kuin meteorologimme.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #125

Mensan jäsenyys kertoo, että olet näppärä kuviopäättelytehtävissä.

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen Vastaus kommenttiin #137

Luulen et Mensan testit korreloi hiukan myös missä tahansa päättelytehtävissä, logikka ei taida olla ihan noin rajoittunutta......

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #142

"Yleiset testit soveltuvat mainiosti sosiaalisen valinnan välineeksi, mistä esimerkkinä ovat Yhdysvaltojen armeijan seulonnat ensimmäisen maailmansodan aikana. Yhdysvaltojen oikeuskäytäntö on siksi rajoittanut sen käyttöä. Vuodesta 1971 lähtien yritykset ja koulut eivät ole enää saaneet työvoiman ja opiskelijoiden valinnassa perustella päätöksiään ÄO-mittausten tuloksilla", kirjoitti Hans Magnus Enzensberger esseessään Älykkyyden sokkeloissa.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Uskon että kasvuympäristölläkin on yhteys IQ-testeissä menenestymiseen. Jos lapsen vanhemmat ovat kasvaneet tynnyrissä (ääriesimerkki), niin voivatko tuollaiset vanhemmat antaa mitään älykkäitä ärsykkeitä lapsellensa älylliselle kehitykselle. Ja jos ei esimerkiksi ymmärrä numerojen merkitystä, niin kuinka pärjätä älykkyystestissä numerosarjojen kanssa - yksi usein esiintyvä testaustapa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Aidot Mensan testit perustuvat miltei pelkästään kuvioihin, jolloin numerot eivät merkitse mitään. Mutta kuten aiempana olen todennut, kyvykkyys päätellä jotain pienistä monimutkaisista kuvioista ei korreloi juuri minkään muun asian kanssa elämässä.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

@9

"kyvykkyys päätellä jotain pienistä monimutkaisista kuvioista ei korreloi juuri minkään muun asian kanssa elämässä."

Vaikka olisi kuviotestattu älykäs ihminen, niin siitä huolimatta hän saattaa tehdä suuria virheitä elämässään, jos ei osaa laskemisen perusteita. Esimerkiksi : Monet ovat jääneet kerrostalonsa remontointiloukkoon kun eivät ole osannut ajoissa verrannolla laskea kuinka suureksi oman asunnon remontointikulut muodostuvat suhteessa taloyhtiöön. Ovat jäänet odottamaan mitä remontti maksaa ja tuolloin on jo liian myöhäistä yrittää myydä asuntoa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #23

Nimenomaan tuollaisia esimerkkejä voi ottaa. Ja silloin tullaan sen yleisen kysymyksen äärelle, että mitä eroa on älykkyydellä ja viisaudella. Standardivastaus on, että älykäs pystyy löytämään ratkaisun ongelmiin, joihin viisas ei koskaan joudu.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Äly on vain yksi mittari.

Ihminen oli älykkäimmillään silloin, kun sen täytyi selvitä hengissä luonnon antamilla eväillä eli jo tuhansia vuosia sitten, mutta myös antiikin Kreikassa-miksi ?

Miksi 1600-1700-luvulla syntyivät maailman merkittävimmät muusikot- älylläkö?

Onko lokki älykäs tai kurki ja joutsen ihmisen mittapuun mukaisesti- eivät ole, vaan ihminen mittaa epä-älyään typerästi suhteessa muihin eliöihin.

Äly on tehty sitä varten, että selvitään elämästä olipa se eläin tai ihminen eikä sen mittari ole mensa.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Jos jossain autiomaassa(kylmä tai kuuma) elää ja tulee toimeen ei ole välttämättä älykkyyden ansiota vaan pärjääminen johtuu siitä että vanhemmat opettaa pärjäämään. Äly tulee esille kun laitetaan eskimo kalahariin ja vastaavasti sieltä originaali eskimon alueelle tms.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuotakin voisi käyttää älykkyyden määrittelynä. Mutta toistettakoon edelleen, että Mensan mukaan älykkyys tarkoittaa sitä, että pärjää kuviopäättelytesteissä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Ihminen voi elää melkein pelkästään vaistojensa varassa, tai ainakin ilman muiden ihmisten antamia oppeja, oppeja voi nimittäin saada myös villieläimistä.

Villinä kasvaneen ihmisen on vaikeata sopeutua yhteisöön koska kaikkien niiden yhteisöllisten tapojen oppiminen ottaa aikansa.

Kai se sitten on sitä älykkyyttä että oppii ne kaikki manööverit mitä yhteiselo edellyttää. Siinäkin suhteessa minä olen toivoton. En ole oppinut vaikka olisi ollut kyllä oppia saatavilla.

Tietenkin vaistojensa varassa eläminen edellyttää ihmisille suotuisia olosuhteita. Grönlannin tai Kalaharin olosuhteet vaatinevat jotain muilta ihmisiltä saatuja oppeja, jotta selviytyminen olisi mahdollista.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

En tiedä mitä pitäisi tehdä liian tyhmien ihmisten kanssa, mutta ns. älykkäätkin ovat välillä täysin taukkeja.

On selvää että älykkyyseroja on, mutta on kyseenalaista voidaanko älykkyyseroja mitata riittävällä tarkkuudella, koska tyhmyyttä ja viisautta on niin monta sorttia ja samassa ihmisessä voi yhdistyä selä tyhmyys että viisaus lukemattomilla eri variaatioilla. Anna siinä sitten pisteitä älykkyydestä, kun kukaan ei tiedä miten ne pisteet pitäisi oikeasti jakaa. Käytetyt älykkyystestit ovat vain yksi tapa miljoonasta mahdollisesta tavasta jakaa pisteitä.

Näiden testien perusteella ei pitäisi ihmisiä jakaa, vaan ainoastaan sillä perusteella miten he selviävät niistä asioista joista on tärkeää selvitä tämän päivän maailmassa.

Nyt tuntuu siltä että älykkyystesteistä ja älykkyyden mittaamisesta on joillekkin tullut eräänlainen uskonto, mikä minun mielestäni on äärimmäisen typerää.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

”Afrikkalaisten Afrikassa asuvien keskimääräiseksi älykkyysosamääräksi on saatu 70-85 pistettä riippuen tutkijasta. Kun tälläisia tuloksia ovat julkistaneet täyspäiset tutkijat ja yliopistot niin tämä laittaa ajattelemaan mitä tulokset tarkoittavat käytännössä.”

Gaussin jakaumaan viitaten on todettava, että demokratian suurin heikkous on joskus demokratia itse. Siinä älykkäällä ja älyttömällä ihmisellä on yhtäläinen äänioikeus. Harjoitettu turvapaikkapolitiikka on yksi esimerkki.

Entinen sisäministeri Kari Rajamäki kirjoittaa selkokielellä ansiokkaassa blogissaan ”EU muutoksen edessä”, mitä tämä kansainvaellus on jo nyt saanut aikaan Suomessa. Pelkästään vuodesta 2016 tuli noin 800 miljoonan euron lasku suomalaisille. Blogin mukaan ”Tällä hetkellä 10 000 vastaanottokeskuksissa palautusta odottavaa perusteetonta turvapaikanhakijaa maksaa päivässä puoli miljoonaa.”
Luku 800 miljoonaa euroa on vertauskuvallisesti 800 metriä korkea pino painosileitä 100 euron seteleitä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Luku 800 miljoonaa euroa on vertauskuvallisesti 800 metriä korkea pino painosileitä 100 euron seteleitä."

Älykkyydellä ei ole mitään merkitystä, kun ihmiset kuitenkin muodostavat mielipiteensä tunteiden perusteella ja joidenkin primitiivisten vaistojen perusteella.

Niitä tunteiden ja vaistojen perusteella muodostuneita mielipiteitä sitten yritetään puolustaa jollain sellaisella jargonilla joka yritetään saada kuulostamaan järkevältä.

-----------

800 miljoonaa euroa on vähän alle 150 euroa per suomalainen vuodessa, mikä tekee 12 euroa kuukaudessa. Suomalaisen keskimääräinen kuukausipalkka on siinä 3500 euroa kuussa, joten pakolaisten aiheuttama rasitus palkansaajalle on siinä 0,35 % jos tuo lukusi, 800 miljoonaa euroa, pitää paikkansa.

0,35%:n kustannukset kokonaistulosta eivät minusta ole kauhean hirveät, ei ainakaan minulle ole.

Jos sillä rahalla, siis noin 12€ kuussa saadaan jotain apua turvapaikahakijoille Suomessa, niin uhraus tuntuu jopa ihan kannattavalta.

------------------------

Tietenkin tämä uhraus, 12 euroa kuussa, koskee ennenkaikkea niitä jotka maksavat veroa, se ei koske juuri ollenkaan köyhiä suomalaisia, eikä sen pidäkkään heitä koskea.

Mitä siihen tulee mihin se 800 miljoonaa euroa todellisuudessa menee, niin todennäköisesti suurin osa menee suomalaisten työntekijöiden palkkoihin. Siitä palautuu siis osa veroina valtiolle. Kun rahat sitten kulutetaan, vielä suurempi osa palautuu valtiolle arvonlisäverona ja loppu ajautuu kulutuksen kautta erilaisille elinkeinojen harjoittajille elvyttämään kansantaloutta. Elinkeinojen harjoittajat puolestaan palauttavat taas osan omista tuloistaan valtiolle erilaisina veroina.

Näin ollen ne rahat, 800 miljoonaa, kokonaisuudessaan elvyttävät taloutta, samaan tapaan kuin jokin helikopteriraha ja suurin osa rahoista itseasiassa palautuu erilaisina veroina takaisin valtion kassaan.

Näinollen voidaan laskea ettei se minun henkilökohtainen uhraukseni ole edes sitä 12 euroa kuussa, vaaan ehkäpä joku 6 euroa kuussa olisi parempi arvio.

----------------

Kannattaa siis miettiä vähän millaisia mielikuvia ne xenofobiat ja muut tunnelataukset mieleen tuovat ja koettaa verrata niitä tuntemuksia todellisuuteen.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Olipa taas huikeasti vääristelty. Ensin jaat kustannukset koko väestön kesken ja sitten käytät keskimääräistä kuukausipalkkaa, vaikka suurin osa palkansaajista tienaa tämän alle. Lopulta ilmoitat saamasi yksikkökustannuksen koskevan vain vain muita, kuin köyhiä (joita on aika iso osa pienituloisista palkansaajistakin). Jos näin todella haluaa ajatella, niin niiden palkansaajien osalta, jotka maksavat valtion tuloveroa tuo summa on valtavasti isompi. No sosialistin mielestähän kaikki rahat ovat yhteisiä ja on vain oikein ryöstää siltä, joka työllään sattuu jotain tienaamaan.

Unohdat kaikki kumulatiiviset kustannukset ja rahankiertovertauksesi on naurettu suohon niin monesti, ettei sitä viitsi edes kommentoida. Uskomatonta demarituubaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #75

Miksi olet niin vihainen.

Esitykseni ei ollut mitään kansantaloustiedettä.
Se ei ole mikään gradu, eikä siinä ole kopioituja osia,
jotka oikeassa gradussa pitäisi ilmoittaa kopioiduiksi.

Siinä esitin vain muutamia seikkoja jotka siinä ajassa kun sitä kirjoitusta laadin, noin alle puoli tuntia, tulivat mieleeni.

Siinä on varmasti puutteita, eikä siinä ole otettu kaikkia seikkoja huomioon.

Mutta osoitin mielestäni sen ettei se pakolaisten aiheuttama rasitus ole hirveä, ei köyhille, ei keskituloisille, eikä myöskään rikkaille, joiden oloa tämä nykyhallitus on muutenkin rajusti helpottanut veroja alentamalla.

Kansallismieliset kovasti mielellään puhuvat kansasta kuten perheestä, mutta siihen perheeseen eivät tietenkään kuulu pakolaiset eivätkä turvapaikanhakijat, eivät myöskään suvakit, eivät sosialistit, eivätkä etenkään köyhät kansalaiset, joita kansallismieliset pitävät kansallismielisenä rasitteena.

Tämä kansallismielisten kansallinen perhe- ajattelu poikkeaa siis hyvin paljon tavallisesta perheestä, jossa perheenjäsenet pitävät huolta toinen toisistaan.

Kansallismielisten kansallisessa perheessä rikkaat huolehtivat vain itsestään ja muista rikkaista, muilla ei ole niin väliä.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #90

Tuollaisia kansallismielisiä taitaa olla vain saduissa. Se on kyllä totta, että kaikki ihmiset eivät koskaan tule olemaan kenellekään terveelle yksilölle yhtä tärkeitä. Ensin tulee omat lapset ja puoliso, sitten muut läheiset, tutut, tuttavat, jne. Tämä on täysin luonnollista. Kaikki ihmiset ympäri maapalloa ajattelevat näin.

Oikeita pakolaisia Suomesta turvapaikkaa hakevista on niin pieni osa, että heitä on turha sotkea tähän keskusteluun, enkä usko, että muutamaa rasistia lukuunottamatta kukaan haluaisi olla heitä auttamatta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #91

"Oikeita pakolaisia Suomesta turvapaikkaa hakevista on niin pieni osa, että heitä on turha sotkea tähän keskusteluun, enkä usko, että muutamaa rasistia lukuunottamatta kukaan haluaisi olla heitä auttamatta."

En tiedä miten paljon niitä oikeita pakolaisia oikeasti on, enkä usko että sinäkään sitä tiedät. Muuten on mukavaa kuulla sinulta tällainen mielipide, johon voin kyllä yhtyä.

Sen sijaan en olisi niin kovin paha niille elintasopakolaisillekaan.

Tottakai on niin että se muu maahanmuutto kuin turvapaikanhakuprosessiin liittyvä, pitäisi hoitaa työelämään rekrytoinnin kautta, eikä turvapaikanhakumenettelyn kautta. Se on nyt epäkohta tässä systeemissä ja se pitäisi hoitaa, mutta ilman vihapuheita.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #91

Eivät kaikki ihmiset ole niin itsekkäitä. Ja mitähän sinä pakolaisista tiedät; onko pakkoavioliittoa rakastettunsa kanssa pakeneva iranilainen neito mielestäsi nk. oikea pakolainen vaiko ei?

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #117

Valitettavasti eivät ole. Jotkut ovat niin sairaita, että eivät osaa rakastaa lapsiaan.

YK:n mukaan tuo iranilaisneito ei ole oikea pakolainen. Minä jätän tulkinnan tekemisen Migrille, eikä yksittäistapaus liity tähän mitenkään.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #118

"Minä jätän tulkinnan tekemisen Migrille, eikä yksittäistapaus liity tähän mitenkään."

Tässä ei nyt ole kyse päätöksenteosta vaan mielipiteestä, sinun mielipiteestäsi, jota et näköjään halua ilmaista. Migri tekee päätöksesnsä piittaamatta sinun mielipiteistäsi, joten sinä voit sen kyllä aivan vapaasti ilmaista.

Eihän tämä toki mikään yksityistapaus ole, vaan avioliittoon pakottamista esiintyy laajalti erilaisissa kulttuureissa. Myös läntisessä kulttuurissa se on ollut huomattava murhe ja puheenaihe viimeaikoihin asti.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #120

Tapauksesta pitäisi toki tietää hiukan enemmän, jotta siihen voisi ottaa kantaa, mutta sinun mieleksesi voin yleisellä tasolla ottaa kantaa.

Lähtökohtaisesti ainakaan pakolaisstatusta ei tulisi myöntää, sillä pakolaisen kriteereitä tämä henkilö ei täytä ja sopimuksia tulee noudattaa tai niillä voi pyyhkiä annelia. Jos henkilö tosiaan on turvapaikan tarpeessa ja lentänyt vaarallisesta maasta Suomeen, niin toki hänelle sellainen tulisi myöntää. Jos hän taas on kulkenut useamman maan läpi, tulee hänet palauttaa ensimmäiseen turvalliseen maahan, johon on saapunut. Eihän turvapaikkaa kaipaava muuta haluakaan, kun turvaa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #118

Omien lasten rakastaminen on biologinen vietti, joka tähtää omien geenien monistamiseen.

On olemassa myös moraalisesti korkeatasoisempia yksilöitä, joilla on muitakin arvoja.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #124

Ihminen välittää niistä ihmisistä enemmän, joihin hänellä on tunneside. Toki on olemassa tunteettomia ihmisiä, mutta heitä yleensä kutsutaan henkisesti sairaiksi, ei korkeamman moraalin omaaviksi.

Väitätkö Roponen oikeasti, että sinulle kaikki ihmiset ovat samanarvoisia? Kun vene uppoaisi ja sinulla olisi valta päättää kenelle pelastusliivit (niitä olisi, vaikka vain kolmasosalle) annetaan, niin et pelastaisi läheisiäsi, vaan arpoisit ketkä liivit saavat?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #126

En osaa sanoa, mutta korkeampaan moraaliin pitää ihmisen pyrkiä. Jos ei sitä halua, niin sitten voi jäädä eläimen tasolle, omasta halustaan.

Ihmisellä on myös kyky nousta geenien itsekkyyden yläpuolelle.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #129

Moraalisesti on vain oikein suojella läheisiään. Kaikki terveet ihmiset toimivat niin. Täytyy kyllä ihmetellä tavatonta tunteettomuuttasi ja kylmyyttäsi, jos et edes tiedä miten toimisit. Mitä mieltä läheisesi ovat ajatuksistasi.

Minä jään mielelläni eläimen tasolle, jos vaihtoehtona on joidenkin hyönteisten tapa toimia yhtenä kommuunina ilman yksilöitä.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #124

Sinusta siis adoptiolasta ei voi rakastaa, kuin omaa lasta, koska biologinen vietti puuttuu. Tässä asiassa olet onneksi mielipiteinesi olemattomassa vähemmistössä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #127

Kyllä biologialla on merkitystä; tutkimusten mukaan lasten pahoinpitelyn riski on suurempi, jos lapset eivät ole verisukulaisia.

Itse esität jotakin sellaista, että voi rakastaa vain omia lähisukulaisiaan, mistä näin päättelet?

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #128

Sinähän se sanoit rakastamisen johtuvan suvunjatkamisvietistä. En minä ole väittänyt, että vain lähisukulaisia voisi rakastaa. Mistä moista sait päähäsi?

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Edesmenneellä isälläni oli sanonta ”mihin suuntaan pallo alkaa pyörimään, siihen suuntaan se pyörii loppuun saakka.” Tätä voi soveltaa myös ajatteluun ihmisistä, joilla velat ovat muuttuneet saataviksi.

Katsotaanpa tätä veronmaksajien tilannetta vähän isommassa kuvassa:

Tilastokeskuksen mukaan Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka (EDP-velka) oli 137,3 miljardia euroa vuoden 2017 lopussa. Luku 137 miljardia euroa on vertauskuvallisesti 137 kilometriä korkea pino painosileitä 100 euron seteleitä. Tien oikeassa reunassa olevalle jatkuvalle valkoiselle viivalle kantilleen poikittain asetettuna tämä pino ulottuisi yhtäjaksoisesti Helsingistä Heinolaan (137 km).
Tämä markoiksi muutettuina (1 euro = 5,94 mk) olisi pituudeltaan 815,56 kilometriä. Matka Helsingistä Rovaniemelle on maanteitse 811 kilometriä, joten päästäisiin muutama kilometri Rovaniemen pohjoispuolelle.

Kylmä totuus on se, että edusmiehemme ja edusnaisemme ovat saattaneet tavallisen Matti Meikäläisen melkoisen velkataakan kantajaksi. Tässä on tehty suurta vääryyttä varsinkin sille työssä käyvälle kansanosalle, jolla on vuorostaan vetovastuu yhteiskunnasta.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Toisaalla Hannu Monosen kommentissa linkkinä esiin tuomaa velkakelloa on myös hyvä tarkastella.
Mitä älykkyyteen tulee, niin kyllä siinä on takana geneettisesti perittyjä ominaisuuksia. Tämä tulee esille mm. tehtäessä esivanhempientauluja sukututkimuksessa.

https://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/finland

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Veikkaan, että kommenttiketjusta tulee pitkä.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#22

Siitä puhe mistä puute :-)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #67
Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #94

"Puhuit pituudesta ..."

Kyse on tietenkin älyn puutteesta,
mikä aiheuttaa tämän puheripulin.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

”Yksi osa tästä kertoo ihmisten älykkyyden vaihtelevan suuresti. Ja ei pelkästään yksilötasolla vaan roduittain ja ihmisryhmittäin”

Mitattava älykkyys toki vaihtelee. Suomessa esimerkiksi kasvu on ollut muistaakseni 15 pistettä viime vuosisadan aikana. Selittävänä tekijänä on ravinto, koulutus, ympäristön olosuhteet. ’Roduilla’ älykkyyseroja ei voi selittää.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

En usko, että ravinnolla on suurtakaan merkitystä. Koulutuksella ja ympäristöllä kylläkin. Urbanisoituminen on yksi selittävä tekijä. Heinäseipäille heiniä mättävä talonpoika viis veisaa Mensan kuvioiden kiekuroista, mutta espoolainen IT-kaveri saattaa niistä olla periaatteen vuoksi hyvinkin kiinnostunut.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Äidin raskausajan ja lapsen kehitysvuosien aliravitsemuksella on tunnetusti merkitystä.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Jostain syystä kaikki vähemmän älykkäät kerääntyy laumoiksi ja alkavat n.s. reviirikäyttäytymään. Tätä "kehitystä" näkee nykyään joka puolella eurooppaa. Ja jos tai kun reviiriä loukataan niin koko lauma käy häiritsijöitten päälle. Ranskan Nantes on tästä surullinen esimerkki.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Älykkyyden merkitystä liioitellaan. Kyky tehdä yhteistyötä on tärkeämpi. Kaksi henkilöä joiden älykkyydet ovat 50 ovat yhteensä yhtä älykkäitä kuin yksi henkilö jonka älykkyys on 100.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Vain, jos heidän lahjakkuusalueensa täydentävät toisiaan. Muutoin pätee sanonta: joukossa tyhmyys tiivistyy.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Montako tarvitaan että parviäly saavutetaan. Omien kokemusten perusteella 4 on riittävä määrä ja keskiälykkyys ~70.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Vuonna 1926 Catharina Cox arvioi 301 etevän yksilön älykkyysosamäärän elämänkertatiedoista kaavalla äo=100 x henkinen ikä /kronologinen ikä.

Mielenkiintoiset luvut: mm. kirjailija Johan Wolfgang von Goethella se olisi ollut 190-199,
Blaise Pascalilla ja Voltairella: 180-189, Filosofi Georg Berkeley: 170 -179,
Isaac Newton, Rene Descartes ja Michelangelo, Charles Dickens: 160 - 169.
Johannes Kepler, Baruch Spinoza, Leonardo da Vinci, Wolfgang Amadeus Mozart: 150 - 159.

Paremmuusjärjestyksestä näkee, että nerouden mittarina kannattaa äo:n sijasta käyttää saavutuksia. Esim. Berkeley ei jättänyt isompaa jälkeä kuin Newton tai da Vinci.
Tämä on myös hyvä huomio minusta: "Vaikka nerot käyttävät paljon aikaa asiantuntemuksen hankkimiseen, heillä on myös muita harrastuksia. Avoimuus uusille ideoille ja kiinnostusten laajuus tuottavat heille näennäisen tarkoituksettomia virikkeitä, jotka voivat ruokkia sokeaa muuntelua". (Tiede-lehti 2013)

Olen tuostakin lähes samaa mieltä, että tulokset ratkaisevat paljon. Arthur Schopenhauer on taas todennut: "Lahjakas osuu maaliin, johon kukaan muu ei osu; nero osuu maaliin, jota kukaan muu ei näe." - Tämä on minusta vielä parempi määritelmä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuolla perusteella pidän Leonardo da Vincia ja Einsteinia lahjakkaina, mutta Isaac Newtonia nerona.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Catharina Cox taisi olla aika tyhmä nainen, jos oikeasti kuvitteli hassujen pikku laskelmiensa todistavan jostain muusta kuin siitä, että rouvalla oli liikaa vapaa-aikaa.

"Mittaustulokset, joita ÄO-testillä saavutetaan, eivät ole muuta kuin tilastollisia artefakteja. Erityisesti tämä pätee niin sanottuun faktorianalyysiin. Se on menetelmä, jota lähes kaikki yleiset testit käyttävät hyväkseen. Gould (The Mismeasure of Man, 1981) kokee, että sen suuri puute on siinä, että syy ja seuraus voivat helposti mennä sekaisian. Kirjoittaja ottaa esimerkkinsä lähtökohdaksi niin yllätyksettömän seikan, että hänelle karttuu ikää joka vuosi. Samaan aikaan ehkä emmental-juuston hinta nousee, Meksikon asukasluku kasvaa ja galaksien keskimääräinen etäisyys toisistaan suurenee. Näiden suureiden välillä voidaan tässä tapauksessa nähdä korkea positiivinen korrelaatio. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Gouldin ikä nousee siksi, että sveitsiläisen juuston hinta nousee."

Hans Magnus Enzensbergerin esseestä Älykkyyden sokkeloissa (2007, suom. 2013)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Korrelaatioanalyysiin tuleekin aina tilastotieteessä liittää kausaalianalyysi. Positiivinen korrelaatio saattaa johtua:

-kausaliteetista
-samaan suuntaan vaikuttavasta trendistä
-yhteisestä syystä
-stokastisuudesta

Eniten harhapäätelmiä aiheuttaa tuo yhteisen syyn olemassaolo. Siitä kuvaava esimerkki on vaikkapa jäätelön syönnin määrä verrattuna hukkumisonnettomuuksiin. Niillä on suuri ja johdonmukainen positiivinen korrelaatio, mutta eivät ne hukkuneet silti ole yleensä silloin jäätelöä syöneet.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #41

Eli toisin sanoen: vaikka kahden muuttujan välillä on korrelaatio ei se kerro vielä mitään siitä vaikuttaako toinen muuttuja toiseen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #42

Juuri näin. Tuo pitää todentaa erikseen ja tilastotieteessä on olemassa myös kausaalianalyysimenetelmiä.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #45

Ja sitten vielä on ihmisiä joiden mielestä jopa "rotujen" välisiä "älykkyyseroja" on mahdollista tutkia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #51

Periaatteessa niitä voitaisiin tutkia silloin, kun eri rotuiset elävät samassa yhteiskunnassa. Mutta esimerkiksi USA:ssa on mustien ja latinojen sosiaalinen status keskimäärin niin paljon valkoisten statuksesta poikkeava, että se kausaalisuus löytynee enemmän sieltä sosiaaliselta puolelta.

Käyttäjän AnukatariinaSolonen kuva
Anukatariina Solonen Vastaus kommenttiin #52

Gaussin käyrä on varsin usein väärinkäytetty todiste mistä milloinkin. Tässä tapauksessa harhaa aiheuttaa kuvitelma kulttuuri-invariantista älykkyystestistä.

Älykkyystestit eivät kuitenkaan ole kulttuurista riippumattomia.

http://www.apa.org/monitor/feb03/intelligence.aspx

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #55

Tuota olen juuri johdonmukaisesti pyrkinyt viestittämään kommenteillani tässä ketjussa.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #52

Vielä enemmän asian tutkimista auttaisi se, jos eri ihmisrotuja oikeasti olisi olemassa. Mutta kun ei ole.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri
Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Kuten sanottu: älykkyysosamäärä ei todista mistään mitään.

S Ander

Yhdessä tutkimuksessa laitettiin maanviljelijät tekemään älykkyystesti kun rahasta tiukkaa ja vähän sen jälkeen kun uudesta sadosta saatu rahaa. Ero oli merkittävä.

Tästä voimme päätellä miten kuormittunut ihminen on vaikuttaa älykkyystesteissä pärjäämiseen negatiivisesti esimerkiksi materiaalinen puute tai muu kuormittava asia oli se henkilökohtainen tradegia, sota, sorto tms joka selittää aikalailla täysin nämä erot mitä blogisti otti esille.

Eli jos otetaan tilastollisesti merkittävä määrä miljoonaperinnön saanutta helppoa elämää elävää ihmistä sekä sorrosta ja köyhyydestä kärsivää ihmistä tekemään älykkyystesti niin huomataan erojen johtuvan muusta kuin ihmisen kallon muodosta tai ihon väristä, olettaen ettei ihmiset ole rasisteja.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuossa kohden uskoisin, että suurin selittävä tekijä on henkilön motivoituneisuusaste ja keskittymiskyky testin tekohetkellä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Onko älyllistä elämää myös muualla maailmankaikkeudessa kuin maapallolla , mutta meidän älykkyytemme on liian matalalla tasolla sitä havaitsemaan ?

Jorma Sulander

Vanhan kuppilassa oli 70-luvulla WC-kirjoitus.

Onko maapallolla älykästä elämää?
Ei, olen vain käymässä täällä!

Risto Koivula

Mää muistan, että armeijan palikkatestissä oli päin vittua heti ensimmäinen kysymys, kun kysyttiin sanan ´iso´ synonyymeja, ja tarjottiin ainakin suuri, avara, tilava, tärkeä jne.

Mää "tiedän", että ajettiin takaa sanaa ´suuri´, mutta se on kaukana synonyymista, kun taas ´tilava´ on sitä aika lailla just. Mää siitä jotakin ärsinkin, mutta siellä anottiin, että jos vielä inahdattekin teidät heitetään ulos.

Sitä mää en muista, kumma mä sitten pistin: oikeinko ja tyhmänkirjoihin, vai väärin ja jatkoon...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuo palikkatesti oli kyllä pitkälti sellainen, että kysyttiin mikä ei kuulu sarjaan: "Yksi, kaksi, hevosenpää, neljä".

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

@59
Tässä alkuyön tunteinta voinkin paljastaa, että ollessani varusmiehenä yöllä päivystäjänä komppaniassa kauan aikaa sitten kiinnitin huomioni lattialla ollesseen dokumenttiin. Tuossa dokumentissa oli n. 20n parhaan palikkatestisssä ja toisessa testissä menestyneiden nimet järjestyksessä. Mieleeni painui muutama henkilö listalta kun sattumoisin oltiin tupakavereita. Parhaiten pärjännyt oli palveluksessa hiukan hölmö mutta osoittautui myöhemmin erään ison firman tutkijaksi ja tuotekehityksen aivoiksi. Siis vaikka usein varusmiehet palikkatestin jälkeen kertovat veikanneensa tahallan väärin, niin ainakin minun näkemäni ja kokemani perusteella parhaat eivät fuskanneet

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Juha, sen natsiblogisi poistaminen osoitti älykkyyttä, kirjoittaminen ei ehkä niinkään paljon.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Samaa mieltä Harri Rautiaisen kanssa, ihmettelinkin mihin oli kadonnut. Poistiko ylläpito vai Hämäläinen itse?

Itse aiheeseen en uskalla ottaa kantaa, älykkyysosamääräni on siihen liian alhainen, ainakin jos blogistilta kysyttäisiin :)

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Blogisti mainitsi, että "Jenkkien armeijaan ei pääse alle 83 älykkyysosamäärällä edes miinantallojaksi. Armeija arvelee vähemmän älykkäiden olevan sodassa enemmän haitaksi kuin hyödyksi maalleen."

Tämä ehkä pätee USAssa. Israelilaisessa tukikohdassa huomasin kerran vammaisryhmän (ilmeisesti CP ym vammoja omaavia nuoria) asepuvuissa. Keskustelin tästä paikallisten kanssa ja heidän mukaansa myös vammaisilla on oma tärkeä rooli IDF:ssä, he esimerkiksi tulivat paremmin toimeen eläinten hoitajina kuin ns. normaalit sotilaat. Kyseissä tukikohdassa oli Home Frontin hätäaapu yksiköitä jotka käyttävät paljon eläimiä esimerkiksi mennessään ulkomaiden katastrofialueille.

Voi olla että "länsimaiden kehittyneessä tuotannossa" työllistyminen pienellä älykyysosamäärällä on haasteellista mutta joko siellä tai muissa toiminnoissa on nähdäkseni myös tälle vähemmistölle löydettävissä oma roolinsa.

Risto Koivula

USA:n armeijan testejä oli aikanaan tekemässä myös muuan Ö-, USA:ssa Z-luokan laivastoupseeri, joskin amiraalin poika Lafayette Ronald Hubbard. Jotkut nykyisetkin testit voivat olla hänen tekemiään. Sellainen testi mittaa myös ainakin jossakin määrin ajattelun yhdenmukaisuutta hänen kanssaan. Kun hänen touhujaan ei tieteessä (ensin...) otettu vakavasti, hän teki USA:ssa tuollaisissa tapauksissa tavallisen tempun, ja perusti niitä kannattavan kirkon.

https://en.wikipedia.org/wiki/L._Ron_Hubbard

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Israelissa on lähdetty siitä, että pienen kansan vähäisimpienkin jäsenten on osallistuttava maan puolustukseen. Tästä syystä asepalvelus on pakollinen kaikille tiettyyn ikäryhmään kuuluville henkilöille. Kuitenkin esim. naiset on vapautettu eturintamapalveluksesta normaaliolosuhteissa.

Afrikkalaisten älykkyydestä kertoo jotain tämä uutinen:
https://yle.fi/uutiset/3-10291235

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

"Poliisi ei ole pystynyt vahvistamaan sitä, että uhrit olisivat juuri salametsästäjiä, mutta todisteet viittaavat siihen. Lisäksi lähialueilla on tapettu yhdeksän sarvikuonoa pelkästään tänä vuonna ja Sibuyan puistosta itsestään tapettiin kolme sarvikuonoa 2016."

Afrikkalaisten älykkyydestä tämä ei kerro kyllä mitään, mutta niiden älykkyydestä kyllä, jotka sarvikuonon sarvesta jauhettua "lääkettä" potenssin parantamiseen käyttävät. Taitavat olla muuten kiinalaisia, jotka taitavat menestyä ÄO-mittauksissa hyvin. MOT.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#86

Joka pelkää eniten huutaa koviten (aseistautuu).

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No minä suoritin kansainvälisen älykkyystestin ja tulos on hyvin korkea ja niin korkea että sen testin perusteella kuulun 0.1 %:n väestöön eli 0.1 % ja heillä oisi noin korkeat lukemat. Älykkyyttä on monenlaista kait vai?
Itse pidän itseäni tavallisena ihmisenä, joka voi oppia asioita kovankin työn kautta ja en sano ketään ns. pöljäksi enkä hulluksi

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Mitenkään vähättelemättä kirjoittajan älykkyyttä pyydän määrittelemään käsitteen rotu, nykyisen ihmislajin ollessa kyseessä.

Katsotaan sitten, josko testin seuraavaan vaiheeseen :P

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Esim. koira-koirarodut.

Kaikki koiriksi laskettavat eläimet ovat koiria, mutta ne eivät siltikään ole saman rotuisia.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisrotu

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

On siis kehitetty ihmisrotu millä on ilmiasuna erityisen lyhyet jalat, lurppakorvat ja ei niin erityisen kuiva suun seutu?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #82

Lurppakorvista en tiedä mutta evoluutio on löytänyt huipentumansa juuri Pohjolan karuissa oloissa kehittämällä ns. persjalkaisen naisen. Alalajina "Kainuulainen suonylittäjä."

https://www.menaiset.fi/artikkeli/hyva-olo/5-syyta...

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan Vastaus kommenttiin #99

Toisaalta, pitkäsäärisiä "etelän riukuja" suositaan Yläperällä, syvän lumen alueella.

Risto Koivula

Kuinka kauan ne koirarodut pysyy, jos ihminen ei pidä niitä sosiaalisesti yllä?

http://ristojkoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2553...

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan Vastaus kommenttiin #108

Vakavammin.
Geenitutkimuksissa (muinais-dna) on todettu ihmisillä ollen kumppaninaan kaksi eri koirarotua tai alalajia, toinen Euroopassa, toinen Aasiassa. Näitä löytyy hautauksista, ihmisen tai ihmisten mukana.
Nyt tämä toinen, eurooppalainen muinaiskoira, ei lainkaan näy nykyisten koirien perimässä. Kaikki vaikuttaisivat olevan "itäisen koirarodun" jälkeläisiä.

No ihmisten suhteen rodunjalostusta ovat harrastaneet lähinnä erään itävaltalais-saksalaisen valtionjohtajan kannattajat. Tosin ajatus "ihmisroduista" ja näiden eriarvoisuudesta oli 1900-luvun alkupuoliskolla tieteellisenä tosiseikkana tai ainakin vakavana aiheena pidetty ajattelun malli. Mutta tuolloin ei esimerkiksi tiedetty vielä mitään deoksiribonukleiinihaposta ja sen salaisuuksista. Mendelöitiin vain menemään, ja jossain Yhdysvaltain takametsissä mendelöidään ja rotuhyggeillään edelleen, kun siihen on muinoin jumahdettu.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Miksi Juha kirjoitat älykkyydestä kun itsekin katsot, että et ole tutkija?
Minusta väitit pokkanaan, että 30 vuoden IT-insinöörin urastani huolimatta en ole käytännön ammattilainen, koska 10 vuotta tutkijana pilaisivat käytännön taidot?

Varmaan ei saa osallistua keskusteluun älykkyydestä, jos on väitellyt siihen läheisesti kuuluvasta aiheesta, tekoälystä ja ymmärryksestä yleensä. Sellaisia nämä some-palstat taitavat olla, että jos ei ole tietoa, silloin kelpaa esittämään.

Sosiaalinen älykkyys (jokainen tarkistakoon netistä) on ihmisten taito sopeutua erilaisiin kommunikaatiotilanteisiin toistensa kanssa, ja taito ymmärtää vuorovaikutussuhteita.

Olisipa kiva, jos sosiaalinen älykkyys tässä kulttuurissamme nousisi improbaturista edes approbaturin tasolle.

Risto Koivula

Ai millä lailla se koneiden "tekoäly" liittyy Hubbardin testeihin?

Siten, että molemmat ovt varmasti humpuukia?

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Joopa joo. Teoreettinen vai käytännön älykkyys (ns. maalaisjärki) eivät tietenkään aina sulje toisiaan pois. Henkilöitä löytyy, jotka kykenevät yhdistämään molemmat. Valitettavasti varsinkin teoriapuolella esim. poliittinen kunnianhimo yhdistettynä edellä mainittuun on vaarallinen yhdistelmä.

Teoriteettinen älykkö voi pitää auton rengasta neliskulmaisena, koska sana rengas on teoriassa suomen kieliopin mukainen tosiasia. Käytännön älykkö ei pidä ajatusta kovinkaan hyvänä.

"An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.” joskus täytyy vähän snobbailla.

Kurjuuden ja älykkyyden välillä ei muuten ole mitään tekemistä keskenään. Ihan vain tiedoksi......

Risto Koivula

IQ-testi ei mittaa teoreettista älykkyyttä, ei ainakaan teorianmuodostuksellista - eikä kyllä käytännöllistäkään.

On täysin empiirinen kysymys, minkä kanssa sillä voisi olla korrelaatioita.

Jos puhutaan "kansojen älykkyydestä", nousee heti kysymys, ketkä missäkin pyrkivät sellaisiin testeihin, jaktkä niitä välttelevät.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Älykkyys ja viisaus eivät tunnetusti ole sama asia,,ja kyllä bushmanni jäljittäessään saalista savannilla tarvitsee älykkyyttä yhtälailla,,tuulen suunta,saalistusmenetelmät,laidunalueet,reviirikäytös,,,havaintoja ympäristöstä pitää tehdä koko ajan,päinvastoin kuin täällä !

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Eiköhän tuo ole pelkästään kokemusperäistä tietoa, joka siirtyy isältä pojalle.

Ja savannilla luonnonlait huolehtivat siitä, että älykkäinkin bushmanni joutuu petojen ruoaksi mikäli ei ole kasvanut ja oppinut elämään juuri noissa olosuhteissa.

P.S. Se kaikkein älykkäin bushmanni kun saattaa olla vaikka suurkaupungissa varttunut teoreettisen filosofian professori, jonka leijona söisi heti, jos kyseinen professori joutuisi yksin savannille.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Älykkyys taitaa olla pitkälti peritty ja opittu taipumus.

Fiksuilla vanhemmilla on yleensä fiksuja lapsia ja päinvastoin.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Regressio kohti keskiarvoa estää älykkyyden ja tyhmyyden kasaantumisen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Jos mínä olisin älykäs, tietäisin sen ilman testejä, enkä minä niihin tyhmiin testeihin uskoisi.

Kyllä älykäs ihminen tunnistaa toisen älykkään hyvin luotettavasti, ilman testejä. Jos ei tunnista, niin ei hän sitten älykäs olekaan.

Minä tiedän ilman mittauksia ja testejä olevani tyhmä, koska kukaan älykäs ei ole minun älykkyyttäni pannut merkille, sitä ei sis ole.

--------------------------

Sitäpaitsi olisi kurjaa olla niin älykäs että kaikki tyhmien ihmisten ajatukset tuntuisivat tosi tyhmiltä.

Omia ajatuksiaan ei voisi koskaan esittää, kun niitä ei kukaan kuitenkaan ymmärtäisi.

Valtaosa ihmiskunnasta kun on valtavan tyhmää porukkaa, myös ne jotka pitävät itseään viisaina, tai on jollain testeillä älykkäiksi rankattu ja jotka sen takia luulevat olevansa älykkäitä, ovat varsin taukkia porukkaa.

---------------------------

Älykkyysteoriat eivät voi pitää paikkaansa.

Teorioiden mukaan vain rikkaat voivat olla älykkäitä, sillä jos he eivät olisi älykkäitä, he eivät voisi olla rikkaita, vaan olisivat köyhiä.

Köyhät eivät teorian mukaan voi olla älykkäitä, vaan heidän pitää olla tyhmiä, sillä jos he olisivat älykkäitä, he olisivat rikkaita.

------------------------------------

Valtaosa ihmisistä on tyhmiä, minun mielestäni siis valtaosa sekä rikkaista että köyhistä ovat tyhmiä, eivätkä ne viisaammatkaan niin kovin fiksuja ole, vaan varsin tyhmiä nekin ovat.

Miksi meillä on vielä elossa tämä tyhmien ihmisten laaja kirjo. Eikö sen olisi pitänyt evoluutiossa hävitä, eikä tyhmien rotua pitäisi siis olla olemassakaan. Miksi meillä siis on niin paljon tyhmiä ihmisiä?

Jos vain älykkäät pärjäisivät elon taistossa, niin vain älykkäät pääsisivät lisääntymään ja tyhmien osa olisi kuolla sukupuuttoon, koska he eivät pääsisi edes pariutumaan ja jos pääsisivät, eivät pystyisi huolehtimaan jälkeläisistään niin pitkään että ne pääsisivät lisääntymään ja tuottamaan uusia tyhmiä ihmisiä.

----------------------------------

Minun mielestäni älykkyysteoriat ovat rotuteorioiden tapaan typerää soopaa. Niillä manipuloidaan tyhmien ihmisten aivojen mielihyväkeskuksia, uskomaan että he ovat jotenkin parempia ihmisiä joko värin tai rodun tai älykkyysosamäärän takia.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Jos käyhistä ja siis tyhmistä vanhemmista syntyy älykäs lapsi, siis lapsi joka aikuiseksi tultuaan on älykkäiden ihmisten toimesta älykkääksi todettu, niin se kumoaa täydellisesti älykkyyden tai tyhmyyden periytymisteoriat.

Rikastumiseen ei tarvita älyä, vaan ahneutta, röyhkeyttä, sosiaalisia taitoja ja hyvää tuuria, mutta jos köyhistä vanhemmista syntyneestä tulee rikas, se tuhoaa kaikki teoriat köyhyyden perinnöllisyydestä, vaikka luokkayhteiskunnassa köyien rikastuminen on vaikeaa ja toki epätodennäköisempää kuin jo valmiiksi rikkaaksi syntyneiden rikastuminen.

Sellainen teoria kyllä toimii jonka mukaan ihmisten perimässä on valmiina kaikki inhimilliset ominaisuudet, kuten äly, ahneus, sosiaalisuus, röyhkeys, laiskuus ja ahkeruus, lihavuus, laihuus, voimakkus heikkous, ym ... ym.

Ihmisen hedelmöityshetkellä, silloin kun siittiö tunkeutuu munasoluun, määräytyy vain se millaiset ominaisuudet myöhemmin syntyvässä ihmisessä muodostuvat vallitseviksi. Syntyvän ihmisen ominaisuudet ovat sattumanvaraisia.

Tämän syntyneen yksilön, jälkeläisten ominaisuudet voivat taas olla mitä tahansa, sattuman perusteella. Jälkeläiset voivat olla lihavia tai laihoja, ahkeria tai laiskoja, urheilullisia tai vätyksiä, älykkäitä tai tyhmiä, tai jotain näiden lukuisten ominaisuuksien lukemattomista variaatiosta.

Suvunjalostuksella voidaan saada joitakin ominaisuuksia paremmin esiin, siis esiintymään udeammin ja joitan muita ominaisuuksia esiintymään harvemmin, kuten ravihevosissa suositaan nopeutta ja lehmissä maidon tuottamiskykyä. Mutta eivät ne alkuporaiset ominaisuudet silti ole minnekkään sieltä perimästä hävinneet ja jos jalostus lopetetaan, niin alkuperäiset rotuominaisuudet tulevat vähitellen esiin.

Käyttäjän JukkaSalakari kuva
Jukka Salakari

Hämäläinen on varmaankin samaa mieltä Donald Trumpin kanssa siitä että Donald on menestynyt vain ja ainoastaan siitä syystä että hän on niin älykäs.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

On siihen muitakin syitä.
Taisi se Trumppi olla rikas jo synyessään.

Jotain manipulaattorin taitoja sillä Trumpilla ainakin on,
kun se on manipuloinu melekeen puolet ameriikkalaisista.
Nii, ja on sillä ollut tuuriakin.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Monethan epäilevät, jotta Trumpetilla on alkava dementia.

Risto Koivula

Missä ja koska Donald on siten sanonut?

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Älykkyystestit mittaavat loogisen ajattelun kykyä ja tämä on tärkein kyky nykymaailmassa menestymiseen. Ehkä joskus ihmiskunnan varhaisvuosina jonkinlaiset vaistoon perustuvat ominaisuudet riittivät sademetsässä tai savannilla selviämiseen mutta tuskin enää!

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ehkä joskus ihmiskunnan varhaisvuosina jonkinlaiset vaistoon perustuvat ominaisuudet riittivät sademetsässä tai savannilla selviämiseen mutta tuskin enää!"

Vaistot kehittyivät niinkuin sanot, mutta samat vaistot toimivat edelleen. Ihminen on biologisesti eläin joka toimii vaistojensa varassa.

Toki ihmisille sitten on kehittynyt vähän myös järkeä, siis vähän enemmän kuin simpanssille tai sudelle, mutta vaistojen varassa mennään, aivan kuten ennenkin.

Nykyinen yhteiskunta perustuu siihen että ihmisille on kehittynyt hyvä kommunikointi. Ihmiset pystyvät keskinäiseen kommunikointiin ja yhteistyöhön ja erityisesti nyt maailman terävimmät aivot eri puolilla maailmaa voivat tehdä yhteistyötä ja kaikilla on hallussaan tai saatavilla myös menneiden sukupolvien tiedot ja taidot.

Kehitys ei kuitenkaan perustu niinkään ihmisen älykkyyteen, vaan lukemattomiin kokeiluihin ja yrityksiin, joista jotkut ovat onnistuneita mutta suurin osa epäonnistuneita.

Kun erilaisia innovaatioita, keksintöjä ja kokeita kuitenkin tehdään massoittain, niin jotkut niistä tietenkin onnistuvat jo tilastollisen todennäköisyyden mukaan, lisäksi sattuma tuottaa satoa.

Erilaisten kokeilujen tuloksena myös tämä nyky-yhteiskunta on muodostunut sellaiseksi että siinä jotenkin pärjäilee niillä viidakon ja savannin luolamiesvaistoilla, eli ne vaistot voidaan jollain tavoin soveltaa tähän kapitalistiseen menoon.

Toimet joilla tässä yhteiskunnassa pärjää vastaavat sovellettuina jotenkin alkuperäisiä vaistoja ja ihminen pystyy vaistijensa vaatimukset tässä yhteiskunnassa jotakuinkin tyydyttämään.

Vaistot toimivat muuten aivan samalla tavalla kaikilla ihmisillä, siis myös älykkäillä, samoin kuin vähemmän älykkäillä. Älykkäämmillä toki on parempia edellytyksiä toteuttaa vaistojensa vaatimuksia.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

"Vaistot kehittyivät niinkuin sanot, mutta samat vaistot toimivat edelleen. Ihminen on biologisesti eläin joka toimii vaistojensa varassa."

Tässä on kaksi väitettä, jotka on helppo kyseenalaistaa. Voi olla, että vaistot ovat edelleen olemassa, mutta näiden päälle on kehittynyt rationaalinen ajattelu. Väite, että muut eläimet olisivat vain vaistojen varassa toimivia olentoja, on koulubiologian ja -biologien teoriaa, joka on monilla kokeilla osoitettu vääräksi. Kaikki pohjautuu Vähän-Aasian uskonnoista peräisin olevaa harhaan, jossa ihminen on "jumalan kuva", joka on luotu muun luomakunnan herraksi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #114

"Tässä on kaksi väitettä, jotka on helppo kyseenalaistaa."

Pitää tietenkin kyseenalaistaa. Kaikki pitää kyseenalaistaa.

Minä kyseenalaistan ajatuksesi siitä että vaistot olisivat jonnekin hävinneet.

Olen sitä mieltä että yhteiskunnan pitää olla sillä tavalla rakentunut että ihminen pystyy siinä jollain tavoin soveltamaan luontaisia vaistojaan. Kyse on samasta asiasta kuin siinä kun häkissä pidettäville eläimille pyritään järjestämään viriketoimintaa ja niille pyritään järjestämään tilaisuus noudattaa luontaisia vaistojaan.

Yhteiskunta jossa ihminen ei pysty soveltamaan luontaisia vaistojaan, kuten kommunistinen yhteiskunta, on kuin häkkikanala, jossa kanat eivät pääse kuoputtamaan maata eivätkä lentämään orrelle.

Kapitalistinen yhteiskunta on siis enemmän luomuyhteiskunta, joka tarjoaa ihmisille näitä kuoputus ja orrelle lehahtamismahdollisuuksia.

Risto Koivula

Jos ne vain sitä mittavat, niisä ei ole MITÄÄN "epäyhteiskunnallista" (kuten biologista).

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

"Afrikkalaisten Afrikassa asuvien keskimääräiseksi älykkyysosamääräksi on saatu 70-85 pistettä riippuen tutkijasta. Kun tälläisia tuloksia ovat julkistaneet täyspäiset tutkijat ja yliopistot niin tämä laittaa ajattelemaan mitä tulokset tarkoittavat käytännössä."

Ehkä vastaus löytyy historiasta, muinaisten korkeakulttuurin maat tuntuu Islamin uskon tulon jälkeen taantuneen oikein kunnolla parhaista ajoistaan, tämäkään ei ole yleispätevä selitys, kristinuskokin laittoi tunnetusti euroopassa kovaa vastaan tieteen kehitykselle ja pakotti älyköt tekemään työtään salassa, mutta on sopeutunut ajan myötä rinnakkaiseloon.

Afrikan maista monet on hyvin epävakaita hallinnoltaan joiden päämäärä on hyötyä kansalaisistaan jolloin koulutus, tieto ja älykkäät on uhka diktaattorille tai sotalordille, josta päästään siihen että älykkäimmät on joko tapettu tai keksineet pakokeinon maasta.

"Kun tasoa 10% tai enemmän jostain väestöstä on älyllisesti heikosti kehittynyt on mietittävä rasismisyytteiden sijaan mitä heikommin kehittyneestä älystä seuraa. Tekeekö se näiden ihmisten työllistämisen lähes toivottomaksi länsimaisessa kehittyneessä tuotannossa."

Tietääkseni elektroniikkan valmistus on siirtymässä pikkuhiljaa Afrikan maihin, luultavasti käytetään Kiinasta tuttua tuotantotapaa eli yksi henkilö ruuvaa yhden ruuvin ja tarkistaa että edellisen henkilön ruuvaama ruuvi on paikoillaan (halvalla työvoimalla tehokkaampaa kuin automatisoidulla linjalla). Joten en usko että työllistyminen on mahdotonta, vaan jopa todennäköistä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Tietääkseni elektroniikkan valmistus on siirtymässä pikkuhiljaa Afrikan maihin, luultavasti käytetään Kiinasta tuttua tuotantotapaa eli yksi henkilö ruuvaa yhden ruuvin ja tarkistaa että edellisen henkilön ruuvaama ruuvi on paikoillaan (halvalla työvoimalla tehokkaampaa kuin automatisoidulla linjalla). Joten en usko että työllistyminen on mahdotonta, vaan jopa todennäköistä."

Lisäksi äly muuttuu kun ihmisen elinolosuhteita muutetaan.

Afrikkalaisilla on sitäpaitsi ollut aivan samat edellytykset kehittyä evoluution kautta kuin eurooppalaisilla ja aasialaisilla, joten, mikseivät olisi kehittyneet.

Nyt kun älykkyyttä mitataan eurooppalaisten standardien mukaan, se voi olla vähän hankala tilanne afrikkalaisille. Kenties myöhemmin keksitään ne afrikkalaisen älyn hyvät puolet ja täydennetään testiä niin että nekin tulevat huomioiduksi. Tulokset tasoittuvat.

Tämä edellinen kappale ei tarkoita sitä että jollakin tapaa uskoisin älykkyystesteihin, mutta onhan ne ainakin jonkinlaista viihdettä, jos niillä muuta merkitystä olekaan.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Todennäköisesti hyvinvoinnilla on iso osa älykkyyden kehitykseen ja maissa jossa älykkyys on matalalla tasolla hyvinvointikin on tasolla joka ei tue sellaisen älykkyyden kehittymistä jota mitataan testeillä. Vaikka luulisi että hengissä selviäminen siellä on haastavampaa kuin täällä Suomessa joka tukisi kekseliäisyttä.

Kiina on nykyajan esimerkki miten ihmiset kehittyvät kun lähestulkoon iso osa tuotantotyöstä sinne siirretty, vielä kun tiedon saanti vapautuisi siellä kommunismin ikeestä niin luultavasti älyllinen kehitys lähtisi siellä lentoon.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #106

"luultavasti älyllinen kehitys lähtisi siellä lentoon."

Ihmiskunnan kehitys tulevaisuudessa on entistä vähemmän yksittäisten älyniekkojen varassa.

Kehitys perustuu jonkinlaiseen "kollektiiviseen järkeen", kun kaikki ne jotka yrittävät kehittää kehitystä eteenpäin voivat olla jatkuvasti tekemisissä toistensa kanssa.

Tämä lisäksi erityisesti se että tutkijoiden ja yhteiskunnan kehittäjien määrä kasvaa massiivisesti, kun intialaiset, kiinalaiset ja muut antavat oman panoksensa peliin, pelkästään kokeiden määrän massiivinen kasvu kasvattaa todennäköisyyttä uusien innovaatioiden kehittymiselle.

Inhimillisen tiedon, taidon ja teknologian kehitys on siis evoluution kaltainen, kun yritysten määrä kasvaa, uusien innovaatioiden määrä kasvaa, vaikka kyse olisi sattumanvaraisista kokeista, kuten luonnossa tapahtuu. Luonnossahan mutantit syntyvät satunnaisesti ja luonnonvalinta sitten ratkaisee mitkä muunnokset jäävät henkiin.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Maissa, jossa on alle 90 pisteen keskimääräinen mitattu älykkyysosamäärä, ei taida olla toimivaa demokratiaa.

Siis toisin sanoen sellaista maata ei taida olla, missä keskimääräinen mitattu älykkyysosamäärä olisi alle 90 ja missä olisi toimiva demokratia.

https://en.wikipedia.org/wiki/Democracy_Index
https://www.worlddata.info/iq-by-country.php

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen

Sitä olen aina ihmetellyt, että media ei uutisoi semmoisesta tutkimuksesta, jossa osoitetaan että kongolaisilla miehillä on mitattu ÄÖ alhaisempi kuin korealaisilla miehillä. Mitään estettä ei ole sen sijaan julkaista tutkimusta, jossa todetaan että kongolaisille miehillä on korealaisisia miehiä pisimpiä penis.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Penis on sentään helpompi määritellä ja mitata kuin äly. Media ei mielellään julkaise valeuutisia.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Joissakin kulttuureissa nainen pitää verhota säkeillä ettei miesten alkukantaiset himot herää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset